Runkokatselmointi, vesikatto päälle, lattiaverkkoja ja IV-putkitusta

Vesikatto (ja runkokatselmointi)

Vesikatto saatiin päälle viime hetkellä ennen lumien tuloa!

Urakoitsija aloitti kattotiilien ladonnan keskiviikkoaamuna. Itse en malttanut olla kokonaan pois jaloista, vaan katselin vierestä homman sujumista ja autoin putkien läpivientien sekä lumiesteiden asentamisessa. Nämähän eivät kuuluneet urakkaan, vaan tehtiin tuntihommina. Muuta en oikein tainnut siinä ohessa saada tehtyäkään. Keskiviikkona homma eteni mukavasti, eli kun aamupäivästä tulin jossakin vaiheessa raksalle, oli oleskeluterassin  katto jo valmiina ja tiilien ladonta tienpuoleiselle lappeelle hyvässä vauhdissa. Illan hämärtyessä oli metsän puoleinenkin lape jo puolet tehtynä ja lumiesteet asennettuna. Kävin välillä K-Raudassa vaihtamassa viemärin poistoputken eristettyyn versioon (myivät puoliväkisin ensin eristämättömän, mutta Jarmo suositteli ehdottomasti eristettyä, jotta ei jäädä putkea tukkoon). Illan päälle virittelin olohuoneen ja porrasaukon kohdalle kevytpeitteet, jotta alakerrassa puhaltimilla tuotettava lämpö ei karkaisi niin nopeasti yläpohjasta läpi.

Keskiviikkona n. yhden maissa kävivät paikalla vastaava työnjohtaja Seppo Ahokas sekä Laukaan kunnan rakennusvalvonnasta Tapio Kainu. Oli runkokatselmoinnin aika. Samalla tehtiin myös hormikatselmus. Runkohan oli ollut pystyssä jo viikkoja ja "hieman" tehty hommia eteenpäin senkin jälkeen, mutta kyllähän katselmointi siitä huolimatta sujui mukavasti, eli runkoa pilkotti jostakin vielä sen verran, että katselmointi onnistui. Huomautettavaa löytyi lähinnä piipun ympärillä olevien yläpohjan koolauksien kakkoskakkosista, eli pari niistä oli turhan lähellä piippua. Nämä sovittiin ohennettavaksi alle vaaditun kolmen sentin paksuisiksi, jolloin ovat hyväksyttyjä.

Torstaiaamuna katselin säätiedotusta ja sadetutkaa, jonka mukaan lumisateen pitäisi alkaa n. yhdeksän maissa. Lähdin siis heti aamusta raksalle ajatuksella, että auttelen katon laittamisesssa, eli mitä pikemmin se tulee valmiiksi, sitä vähemmän lumisade haittaa. Asentelin läpivientejä ja poistoputkia sekä piipun viereen yhden kattosillan pätkän. Katon lapetikkaat olivatkin helppoa mallia à la Monier, eli lapetikkaat koostuvat yksittäisistä askelmista, jossa pujotetaan vain kannake ylemmän varvin kattoruoteen alle ja homma on valmis.

Kello oli hieman vajaa yksitoista aamupäivällä, kun viimeinen katonpätkä, eli kodinhoitohuoneen katos oli työn alla. Tässä vaiheessa alkoi lunta tulla taivaalta. Homma olikin kohta valmis ja katto talon päällä viime hetkellä. Lunta sateli illan ja yön mittaan mukavasti, reilut kymmenen senttiä, joten ajoitus osui siis katon teon osalta nappiin, joskin hieman viimetippaan :)
 
Tässä kuvia katon teosta:

Tilanne keskiviikkona loppuiltapäivästä. Tien puoleinen lape on lähes valmis. Pahoittelen kuvan suttuisuutta. Kamerakäsi ei ollut vakaa loppuiltapäivän hämäryydessä...

Torstaiaamupäivä n. yhdentoista maissa. Viimeinen katonpätkä menossa ja lunta alkoi satamaan...

Hetken päästä olikin uudella hienolla katolla jo ensimmäinen lumipeite, joka illan ja yön aikana vahvistui reilu kymmenensenttiseksi.

Lattiaverkot

Lopun torstaipäivästä tein styroxisoiroja seinän alapintaan, leikkelin ja liimailin radonkermiä sekä siivosin alakerran perjantaita varten, jotta pääsisimme Mikon kanssa nostelemaan lattiaverkkoja sisälle. Päivä venähti taas pitkäksi ennen kuin kaikki oli valmista.

Mikko tuli siis auttelemaan perjantaiaamuna muutamaksi tunniksi. Ensin leikkasimme uunin alusen vahvistetun laatan alle tulevan verkon palasen sekä siihen harjateräksiä. Loppujen lopuksi aiemmin hieman kesken jäänyt lattiaeristeiden asennus olikin tietämättäni tullut valmiiksi, eli Ahokkaan Seppo ehdotti, että valaisin laatan uunin alle hieman laajempana, eli niitä muutamia soiroja ei sitten tarvinnutkaan leikeillä enää.

Kun saimme uunin alle palaset leikeltyä, nostimme  lattiaverkkoja sen verran sisälle, että saimme tehtyä pesutilapäädyn verkotuksen. Verkot mahtuivat onneksi juuri ja juuri ruokailutilan ulko-ovesta sisään. Onneksi oviaukko on 230 cm korkea, muuten olisi ollut hieman hankaluuksia. Verkkojen pituusjako meni mukavasti pesutilapäätyyn ja saimmekin melko vaivattomasti verkot leikeltyä ja paikoilleen. Sen jälkeen nostelimme vielä sen verran verkkoja sisälle, että ne riittävät muihin tiloihin. Pari verkkoa saatiin nostettua suoraan paikoilleen, kun niistä ei tarvinnut leikellä. Loput jäivät minulle leikeltäväksi ja nosteltavaksi.

Mikon poistuttua jatkoin verkkojen asennusta. Homma eteni mukavasti ja pienten tuumaustaukojen ansiosta (tai niistä huolimatta?) sain soviteltua verkot kohtuullisen tehokkaasti siten, että verkkoa ei juuri mennyt hukkaan. Illalla homma oli mukavassa vaiheessa, eli muutama verkonpala leikkaamatta ja sovittamatta paikoilleen. Lisäksi raudoituskorokkeet puuttuvat vielä kokonaan.

Aiemmin päivällä olin saanut urakoitsijalta tiedon, että puhallusvilla olisi tulossa alkuviikosta ennen lattianvalua, joten sovimme, että teen yläpohjan IV-putkitukset valmiiksi maanantai-iltaan mennessä. Lauri olisi tulossa lauantaina avuksi, joten silloin keskittyisimme IV-putkituksiin.

Lattiaverkot leikeltynä lähes kokonaan. Tässä ruokailutila ja keittiö, taustalla portaikko ja eteinen.

Uunin alle tulee vahvistettu laatta. Rautaakin on siinä alla mukavasti.

IV-putkitusta

Lauantaipäivä lähti käyntiin hieman hitaasti, eli kävin ensin taas K-Raudassa täydentämässä putkivarastoa. Aloittelin hommia puolen päivän maissa, kun Lauri kurvasi pihaan. Kävimme heti töihin käsiksi, eli Lauri aloitti putkien villoitusta ja itse kävin viemärin tuuletusputken kimppuun. Leikkelin sopivat palaset ja aloin sovittelemaan palasia paikoilleen. Muuten meni hyvin, mutta viimeistä liitosta en saanut kiinni. Ensin piti käydä löysäämässä alakerrassa viemärin kannaketta, jotta putki antaisi periksi ja sen jälkeen saimme liitoksen kiinni.

Välillä kahvittelimme ja sen jälkeen laitoimme viimeisen väliaikaisen oven paikoilleen. Ruokailutilan oviaukossa oli ollut styroxilevyviritys, jonka ansiosta kaikki lämpö ei ollut karannut talosta. Itse asiassa toin aamulla lämpömittarin mukanani ja sen mukaan alakerrassa oli jo 12 astetta lämmintä huolimatta yläpohjasta puuttuvasta eristeestä. Olohuoneen yläkerran osan ja porrasaukon peittävistä peitteistä oli siis selkeästi hyötyä. Pienensin hieman lämmittimien termostaatteja, jotta niiden ei tarvitse koko ajan huutaa täysillä (ja tehdä sähkölaskua).

Jatkoimme vielä putkitus- ja eristystöitä. Mm. toimme jäteilmakanavan alakerrasta yläkerran läpi yläpohjaan. Jäteilmakanavan eristimme armaflex-eristeellä. Armaflex-eristeellä on erittäin kätevä tehdä höyrytiiviyttä vaativien IV-putkitusten eristäminen. Eli sisätilassa pitää sellaiset IV-putket eristää höyrytiiviisti, joissa kulkee selvästi huoneilmaa kylmempää ilmaa. Muutoin ko. putket hikoilevat, eli sisäilmassa oleva vesi kondensoituu putken ulkopintaan ja kastelee sitten rakenteita. Meidän tapauksessa, kun ei tulekaan alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen poistoilmalämpöpumppua jäähdytyksellä, riittää kun jäteilmakanava ja raitisilmakanava eristetään höyrytiiviisti.

Sellaisen huomion tein armaflex-eristeestä, että se joustaa pituussuunnassa molempiin suuntiin kohtuullisen paljon, useita senttejä parin metrin matkalla. Tästä johtuen palaset kannattaa leikata muutaman sentin reilun mittaiseksi, jotta ne ovat varmasti riittävän pitkiä. Palasethan liimaillaan sitten toisiinsa siihen tarkoitukseen tehdyllä liimalla, jolloin saumatkin ovat höyrytiiviitä. Välipohjan ja yläpohjan höyrynsulun läpiviennit tein 160 mm putkille leikkaamalla 100 mm läpivientitiivistettä hieman suuremmaksi. Jostain syystä Uponor ei tee 160 mm putkelle läpivientitiiivisteitä. Huonoa palvelua... Jäin vielä miettimään, että olisiko läpiviennit pitänyt tehdä viemällä suoraan armaflexillä eristetyt putket muovin läpi, mutta nyt armaflex jäi siis höyrynsulkuun / läpivientitiivisteeseen kiinni. Täytynee vielä liimata sekin sauma.

Lauri lähti jossakin vaiheessa kotiin, mutta itse jäin vielä jatkamaan iltaa IV-putkitusten parissa. Pienimuotoinen aikataulustressi meinasi taas iskeä, kun homma tuntui etenevän tuskaisen hitaasti. Laittelinkin illalla viestiä sähkömiehelle, että hän ei tulisi ainakaan vielä maanantaina asentamaan lattialämmityskaapeleita (lattiaverkkojen laittohan on siis vielä hieman kesken). Sovimme, että hän tulee keskiviikkona, joten voin vielä maanantain keskittyä täysin IV-putkituksiin. Sain putkitukset valmiiksi yläpohjassa lukuunottamatta liesituulettimen poistoputkea, jonka päätin jättää maanantaille.

Uponorin ohjeen mukaan putkiliitoksia ei tarvitse kiinnittää toisiinsa esim. pop-niiteillä, vaan liitoksista pitäisi tulla tiiviitä ja pysyviä. IV-työnjohtajan Pasi Puupposen mukaan kuitenkin muovikanavankin liitokset pitää kiinnittää toisiinsa tukevasti. Niinpä olen kiinnittänyt kaikki liitokset pop-niiteillä tai ruuveilla. Lisäksi olen teipannut vielä saumat ilmastointiteipillä. Pitäisi siis olla viimeisen päälle.

Kokeilin vielä loppuillasta, kuinka mukavaa IV-putkien villoitus onkaan. "Mukavaahan" se oli :). Päivä meinasi venähtää taas hieman. Lopettelin hommia kahdeltatoista illalla. Stressitaso hieman laski, kun villoitus eteni niin mukavasti. Ehkä maanantaista tulee vielä ihan hyvä päivä!

Kuvia ei tullut otettua vieläkään IV-putkituksista. Täytynee lisätä myöhempiin kirjoituksiin...

Lattiaeristeet lähes valmiina, puhdistamo lähes asennettu ja porakaivo lähes valmis

Melko huisketta ollut viimeinen reilu viikko. Olin sopinut Rentolan Jarmon kanssa, että hän tulee vetämään lämpimän puolen vesiputket torstaina (siis viime viikon), joten lattiaeristeet piti olla siihen mennessä valmiina. Samaan syssyyn tuli sitten puhdistamon upottaminen ja porakaivon suojakaivon tekeminen, kun Norosen Mikalla oli viime viikon alussa ainoa sopiva sauma. Viikko meni torstaihin saakka aika lailla päivää venyttäen; loppuviikosta tuntui, että liiankin kanssa.

Kirjoitetaanpa vaihteeksi kronologisesti:

Maanantai 8.11.

Maanantaipäivä alkoi aikaisin, kun Mikan kanssa sovittiin, että hän tuo koneen edellisenä iltana tontille ja aloitetaan seitsemältä työt. Siispä piti maanantaiaamuna asetella tulitikut silmiin ja kömpiä tontille aikaisin. Pääsin paikalle hieman yli seitsemän, jolloin Mika olikin jo kaivanut puhdistamolle kuopan ja nostanut puhdistamon kuoppaan.

Siinä hieman mallailtiin ja viilattiin vielä kuoppaa hiekan kanssa sopivaksi. Lopulta nostettiin puhdistamo taas kuoppaan ja liitettiin viemäriputki puhdistamon toiseen päähän. Kaivanto, joka aiemmin syksyllä jäi kesken ja johon viemäriputken sekä salaojan ja sadevesiputken purkuputkien päät jäivät, jäi sillä tavalla huonosti, että siihen kerääntyi vettä. Tästä johtuen sadevesiputken ja salaojaputken sisään oli liettynyt savivelliä ja tietysti kuivuessaan kovettunut sinne. Niinpä jouduin katkaisemaan hieman näitä putkia. Viemäriputkeen olin onneksi laittanut asennustulpan, joten se oli ihan kunnossa.

Olin viikonloppuna saanut tontin ympärysmaiden omistajilta luvan, että voimme viedä puhdistamon purkuputken suoraan heidän tonttinsa läpi maantieojaan. Heillä on siis pieni maakaistale meidän tontin ja Saviontien välissä kevyen liikenteen väylän varausta varten. Tämä mahdollisti samalla sen, että puhdistamon kuoppa pystyttiin salaojittamaan ja näin varmistamaan, että mahdollisesti kuoppaan kertyvä vesi ei pullauta puhdistamoa jonakin kauniina kevätpäivänä ylös. Salaojaputki asennettiin puhdistamon kuopan pohjalle ja vietiin samassa kaivannossa purkuputken kanssa maantieojaan. Putkien päälle asennettiin koko matkalle EPS-eriste (siis styroxia), joten purkuputken ei pitäisi jäätyä.

Itse puhdistamon asennus oli helppo homma. Eli kun se oli upotettu kuoppaansa ja peitetty lähes kokonaan, avasin huoltokaivojen kannet ja nostelin romppeet ylös. Olin jo etukäteen tutustunut asennusohjeisiin, joten asennus meni kuin vettä vaan :). Lähinnä piti osata nostaa romppeet ylös toisesta huoltokaivosta ja nostaa ne toiseen huoltokaivoon oikeassa järjestyksessä liittäen samalla puhdistamon ilmapumppausletkustot oikeisiin liittimiin. Sekin oli tehty helpoksi, kun liittimet ja letkut olivat värikoodattuja. Eli keltainen letku keltaiseen liittimeen jne. Sitten vain sähkökytkentärasia kiinni huoltokaivon kylkeen ja odotellaan, että sähkömies kytkee sähköt puhdistamolle. Asennuksen helppouden osalta voin siis ainakin suositella valitsemaani Uponor Clean I -puhdistamoa. Käytöstä ja puhdistustuloksista en vielä osaa sanoa, palataan niihin myöhemmin.

Puhdistamo ankkuroitiin sitä varten suunnitellun ankkurointijärjestelmän avulla. Kuopan pohjalle tuli kuusi pyöreää, n. puoli metriä halkaisijaltaan olevaa levyä, jotka kytkettiin aina pareittain toisiinsa sidontaliinan avulla puhdistamon yli. Sen verran pitää negatiivista palautetta antaa Uponorille, että sidontaliinoissa on kyllä säästetty väärässä kohdassa. Eli hieman tuli sellainen tutina, että jos puhdistamo veden paineen vuoksi aikoisi nousta ylös, eivät paketin mukana tulleet liinat kyllä sitä pidättele. Tässä kohtaa on säästetty siis mielestäni väärässä kohdassa muutama euro.

Toinen asia, josta voi kritisoida Uponoria, on huoltokaivojen kiinnityssauma. Eli huoltokaivot (siis pystytötsät) ovat  irrallisia osia, jotka kiinnitetään asennusvaiheessa puhdistamoon. Ensinnäkin niihin tulevien tiivisteiden saaminen tiiviisti paikoilleen on kohtuullisen mahdoton urakka. Lisäksi kaivoissa on vain kaksi kiinnityskorvaketta / kaivo ja niitä kiristäessä käy väkisin sillä tavalla, että kaivon muovi vääntyy vinoon. Asia korjaantuisi todennäköisesti siten, että kummassakin kaivossa olisi neljä kiinnityskorvaketta.

Puhdistamon asennus jäi maanantaina sille mallille, että routaeristeet puuttuivat ja loput täytöt olivat tekemättä.

Sitten kävimme porakaivon suojakaivon kimppuun. Mika kaivoi kuoppaa ja siinä kohtaa tulikin kiva ylläri, eli porakaivo oli porattu ison kivenlohkareen läpi ja tämä kivi oli melko pinnassa. Alunperin oli tarkoitus, että laitan suojakaivolle yhteensä puolitoista metriä betonirenkaita (metrinen + puolimetrinen). Nyt kävi sitten niin, että käytännössä paikalle mahtui hyvin vain metrinen rengas. Varmistin putkimieheltä, että porakaivon romppeet (mm. paisuntasäiliö) mahtuvat metrisen renkaan sisään ja asensimme sitten vain toisen renkaan.

Ennen tätä vedimme kuitenkin vesijohdon sitä varten maahan upotettuun suojaputkeen. Olin kesällä unohtanut "naruttaa" tämän suojaputken, joten ujutin ensin suojaputkeen vetonarun, jolla putkea vedettiin läpi. Tähän sain hyvän vinkin urakoitsijalta, eli imurilla vedetään naru läpi. Se meni vielä hienosti, mutta sen jälkeen alkoi sitten hikinen urakka. Ilmeisesti olin onnistunut johonkin kohtaa tekemään suojaputkeen oikein kunnollisen hidastusshikaanin, koska vesijohto meni sen verran nihkeästi suojaputkeen. Ensin vesijohto meni muutaman metrin eteenpäin eikä sen jälkeen mennyt yhtään, vaikka kuinka veti ja työnsi. Mika työnsi toisesta päästä ja minä vedin toisesta päästä narusta. Muotoilimme välillä vesijohdon pään uusiksi ja laitoimme liukastusvoidetta. Hikisen parituntisen urakan päätteeksi vesijohdon pää vihdoin tuli esiin suojaputken toisesta päästä. Siinä vaiheessa narukin sanoi jo naks. Onneksi pääsimme nyt vetämään suoraan putkesta. Jossakin täytyi olla todella jyrkät mutkat, koska kahteen mieheen saimme edelleen kiskoa sentti kerrallaan vesijohtoa esiin. Lopulta saimme vedettyä sitä riittävän pitkälti.

Sen jälkeen heitimme kolmivaihekaapelin kaivoon sekä asensimme salaojituksen kaivolle. Salaojituksen tarkoituksena on siis varmistaa, että suojakaivoon mahdollisesti kertyvä vesi (esim. valumavedet tai porakaivosta tulviva vesi) lähtisi livohkaan heti eikä huomenna ja näin porakaivon vesi olisi edelleen pohjavettä eikä pintavettä, sekä lisäksi porakaivossa olevat romppeet säilyisivät paremmassa kunnossa. Tämä homma jäikin sitten tähän vaiheeseen, lähinnä illan päälle asensin vielä routaeristeet kuoppaan vesijohdon päälle.

Alunperin tarkoitus oli, että vaikka Mika tulee maanantaiksi ja tiistaiksi, minä jatkan lattiaeristeen laittoa ja autan Mikaa vain tarvittaessa. Käytännössä kävi kuitenkin niin, että hommaa riitti puhdistamon ja kaivon kanssa siihen malliin, että pääsin lattiaeristeen kimppuun vasta, kun Mika oli lähtenyt pois. Urakoin hommaa eteenpäin parhaan kykyni mukaan ja sainkin pesutilapäädyn ihan hyvälle mallille. Lähdin kotiin vasta hieman ennen puoltayötä, joten pitkähkö päivä tuli tehtyä. Mikko olisi tulossa avuksi tiistaina, joten se hieman helpotti oloa.

Tässä kuvia maanantailta:

Puhdistamo kuopassaan, osittain täytettynä. Huomaa kohtuullisen rimpulat ankkurointiliinat!

Puhdistamo salaojitettiin maantieojaan.

Puhdistamon huoltokaivojen tiivistys / kiinnitys vaatisi jatkokehitystä. Nyt tiiviste jäi hieman irvistämään. Saa nähdä, kuinka paljon puhdistamme kaivoon vuotavia pintavesiä...

Asennus oli helppo, mutta tavarat olivat jossakin vaiheessa levällään.

Tiistai 9.11.

Olin jo edellisenä iltana luvannut Mikalle, että en varmasti tule yhtä aikaisin paikalle, kuin maanantaina. Niinpä kömmin paikalle vasta puoli yhdeksän maissa. Mika oli tässä vaiheessa jo peitellyt maanantaina eristämäni osat, eristänyt loput porakaivon purkuputkesta ja peitellyt ne. Pääsinkin heti lennosta tekemään puhdistamon routaeristystä. Säätiedotus oli luvannut iltapäivästä alkaen lumisadetta ja jopa myrskyä. Siinä eristeitä asentaessa tuuli välillä enteilikin sadetta. Sain eristeet valmiiksi sopivasti samalla, kun Mika jatkoi porakaivon kimpussa. Mikan tullessa ruokatunnilta eristys oli valmis ja kaivanto voitiin täyttää loppuun.

Mika oli touhunnut myös porakaivon kimpussa siihen malliin, että pääsin tekemään sen eristyksiä. Leikkelin finfoamista (sininen eriste, toim. huom.) soiroja, joiden reunat viistin suurinpiirtein sopivaksi kaivonrenkaan muoto huomioiden.

Tässä välissä Mikko tuli paikalle ja totesimme, että talon sisällä olisi huomattavasti mukavampi työskennellä, jos kodinhoitohuoneen päädyssä olisi ovet paikoillaan eikä tuuli näin ollen tulisi suoraan sisään. Niinpä käytimme hetken aikaa kahden väliaikaisen oven asennukseen. Olin saanut ostettua jokaiseen oviaukkoon väliaikaisen oven edullisesti eräästä remonttikohteesta. Näin ei tarvitse pilata lopullisia ovia rakennusaikaisella sotkemisella ja rikkomisella. Mikko oli tarkka ovien asennuksessa ja huolehti, että ne tulivat varmasti pystyyn ja kiinnitettyä kunnolla. Minulle olisi riittänyt hieman sinne päin meininki, olihan kyseessä vain väliaikainen ratkaisu, mutta ehkä parempi näin. Ovien asennus vei pitkähkön tovin ja kaivon eristeen asennus tietenkin seisoi sillä aikaa.

Mikalla riitti onneksi tekemistä pihan takareunan salaojituksen kanssa. Olimme nimittäin päättäneet tehdä pihan salaojituksen kerralla kuntoon ja asentaa pihan perällä olevan kallion juureen salaojituksen. Näin sulamis- ja muut pintavedet lähtevät pihalta nopeammin pois eivätkä jää seisomaan pihalle. Pohja on nimittäin niin kovaa savea, että se ei ime juuri mitään, mikä on tullut huomattua syksyn aikana. Eli pihan takanurkassa on koko syksyn seissyt iso vesilammikko. Salaojitus menee nyt siis koko pihan perältä ja sen purku on pellonpalan yläpäädyssä. Salaojitusta asentaessamme teimme putkeen valmiiksi jo pihasaunaa varten haaran, eli kun pihasaunan pohjat kaivetaan ensi kesänä, on sen salaojitus jo melkein valmis.

Leikkelin siis loput eristesoirot valmiiksi ja sidoin sitten soirot rautalangalla kaivon ympärille. Sen jälkeen otin esille uretaanipistoolin ja laitoin joka saumaan uretaania. Nyt pitäisi olla ainakin pystyeriste kohtuullisen hyvä. Uretaanipyssy oli hyvä ostos, vaikka loppupelissä sillä onkin aika vähän käyttöä. Sillä on kuitenkin niin kätevä tiivistää eri kokoiset saumat, että en ole vielä katunut ostosta. Kalliihko se tosin oli, kun maksoi Rautiassa lähes kolmekymppiä. Myöhemmin huomasin, että Kodin Terrasta olisi saanut lähes vastaavan puoleen hintaan. No, siinä tilanteessa ei ollut valinnan varaa, kun sitä tarvittiin nopeasti.

Kun olin saanut eristesoirot tiivistettyä, Mika teki kaivon ympäryksen täytöt sille mallille, että minulle jäi vielä vaakaeristeen asennus. Mika kaivoi lopuksi vielä autotallin kulmalta sadevesiputken purkuputken paikoilleen. Sen kaivantoa asentaessa piti hieman arvuutella, että mihinkähän se sähkökaapeli tulikaan upotettua. No, ei tällä kertaa osuttu siihen.

Mika jätti koneen vielä tontille ja sovimme, että hän tulee vielä torstaina tekemään kesken jääneet täytöt loppuun ja samalla nostetaan ajopihan tasoa murskeella. Niinpä pääsin sitten taas lattiaeristeen kimppuun.

Mikko oli tällä välin saanut pesutilapäädyn lattiaeristeet valmiiksi ja minä aloitinkin tasoittamaan sepeliä muualla. Lähinnä työnjako meni siten, että minä tasoitin sepeliä ja Mikko asensi eristettä. Välillä syötiin pizzaa ja juotiin kahvia. Ilta venyi taas mukavan pitkäksi, eli Mikko lähti joskus kymmenen maissa ja itse tein vielä silmät ristissä hommia reilun tunnin verran. Lopputulos oli, että saimme olohuoneen ja eteisen osalta homman erittäin hyvälle mallille. Suuri kiitos Mikolle avusta!

Kuvia päivän työvaiheista:

Puhdistamo routaeristettiin huolella. Puhdistamon purkuvesien tarkistusputki tuli hieman vinoon asentoon johtuen siitä, että tuossa kohtaa putki "syöksyy" alas.

Porakaivon suojakaivon pystyeriste saumat tiivistettynä. Etsi kuvasta sauma, joka tiivistettiin ensimmäisenä ja jossa harjoittelin uretaanipyssyn käyttöä :)

Tälle mallille saatiin lattiaeristeet tiistaina.

Keskiviikko 10.11.

Lattiaeristettä, mitäpä muuta. Eli tein taas pitkän päivän lähinnä lattiaeristeen kimpussa. Olin jossakin vaiheessa varmistanut Ahokkaan Sepolta, että pesutilojen osalta radonkermi tuli periaatteessa väärin asennetuksi, mutta ei siitä suurta haittaakaan ole, koska ensinnäkin niissä tiloissa on poistoventtiilit, joten radon häviää aika liukkaasti ulkoilmaan ja lisäksi höyrynsulkumuovi tulee kuitenkin vielä valun alle ja se estänee myös radonin nousua huonetilaan. Kaiken lisäksi tontin maaperä on sellainen (kivikovaa savea), että ylipäätään siitä ei pitäisi radonia nousta. Lähinnä jos täyttöhiekan seassa on, niin sitten.

Jossakin välissä tein porakaivon ympärille vaakaeristeet, eli leikkasin taas finfoamista sopivan muotoisia paloja. Edellisenä yönä oli tullut lunta mukavasti, n. 15 senttiä. Onneksi olin peittänyt porakaivon kevytpeitteellä, joten ei tarvinnut kovin isoihin lapiohommiin ryhtyä heti alkuun. Laittelin finfoamin palaset paikoilleen ja heitin päälle muutaman lapiollisen hiekkaa, jotta pysyvät torstaihin saakka paikoillaan.

Lopettelin päivää puolen yön maissa ja lopputulos oli, että muutamaa styroxia vaille jäi, että putkimies pystyisi asentamaan kuumavesiputket myös keittiöön. Eli muutama levy pitäisi laittaa vielä torstaina.

Kuvia päivän töistä:

Muutama eristelevy puuttuu, jotta keittiöön saadaan kuumavesiputki. Keittiö on siis oikealla eikä näy kuvassa.

Eteiseen päin.

Torstai 11.11.

Torstaina ohjelmassa oli siis putkitöitä ja lisäksi Norosen Mika tuli tekemään jäljelle jääneitä töitä. Rentolan Jarmo tuli toisen miehen (Veli-Matti jotakin) kanssa paikalle puoli yhdeksän aikaan, jolloin itsekin tulin paikalle. Jarmo asentaisi porakaivopumpun ja muut siihen liittyvät vermeet ja Veli-Matti tekisi sillä aikaa putkitöitä. Mika oli jo peitellyt porakaivon ja aloitellut ajopihan tasauksia.

Itse tein erilaisia töitä päivän aikana, eli tasoittelin kaivonpohjaa, katkaisin porakaivon teräsputken oikeasta kohtaa sekä purin yläkerran lattian harvalaudoitusta sen verran, että saimme viemäröinnit tehtyä yläkerran vessalle. Porakaivoputken katkaisu meinasi olla haasteellista, kun kaivonrengas tuli asennettua niin lähelle putkea, mutta lopulta pienen painostamisen jälkeen rälläkkä suostui menemään ahtaasta raosta Mikan käsissä.

Yläkerran vessan viemärivedot ja radonputken veto saatiin lopulta tehtyä kohtuullisen hyvin siten, että ne eivät häiritse liikaa iv-kanaviston vetoja. Eli saatiin putket asennettua päällekkäin. Teknisen tilan ja kodinhoitohuoneen katto tulee nimittäin olemaan melkoista putkiviidakkoa ja kaikki liikenevä tila tulee tarpeeseen.

Tein vielä niiden muutaman styroxin asennuksen lattiaan, jotta kuumavesiputki saatiin vietyä keittiöön. Sen jälkeen motivaatio styroxin asennukseen lopahtikin, enkä jaksanut sitä hommaa vielä jatkaa. Taisin lopetella päivän ihan inhimilliseen aikaan tällä kertaa.

Päivän loppupuolella tulivat kattotiilet. Urakoitsija aikoo asentaa ne ensi, eli tällä viikolla.

Tältä päivältä en napsinut kuvia. Sen verran voisi vielä mainita, että pihan työt saatiin oikein mukavaan malliin, eli talvi meinaa vaan painaa päälle, joten puhdistamon upotus ja kaivon asennus tuli tehtyä aivan viime tipassa.


Perjantai 12.11. ja lauantai 13.11.

Perjantai ja lauantai meni lähinnä ostoksilla. Keskimaalla oli asiakasomistajapäivät ja tuli kierrettyä kaupoissa vertaamassa eri tuotteiden hintoja, jotta osasi ostaa oikeat tavarat oikeasta paikasta :). Olin jo aikaisemmin päättänyt ostaa Puzer Eeva -keskuspölynimurijärjestelmän Kodin Terrasta, koska se on siellä halvin, joten asiakasomistajapäivien 15 prosentin lisäale tuli hyvään saumaan. Tämän lisäksi tuli ostettua jo etukäteen suihkun sekoittajat, pesuhuoneen pesuallas sekä jotakin muuta. K-Raudassa sattui olemaan tarjouksessa keittiöhana samaa Grohen Eurosmart -sarjaa, jota aiemmin ostin K-Raudasta vessan hanoiksi. Tulipahan nyt sitten samaa sarjaa kodinhoitohuoneen hana. Keittiöön on tulossa Puustellin kautta Grohen Zedra. Eli suihkun sekoittajia lukuunottamatta (Oras Optima) kaikki hanat on sitten Grohen hanoja. Toivottavasti ovat hyvälaatuisia. Halpoja ne ovat ainakin kaikki olleet :)


Perjantaina sovin lattiavalun päivämäärän, eli 25.11. Siinä sattui sillä tavalla hyvin, että lattiamiehillä oli se päivä ainoa vapaa päivä ja taas sen jälkeen pitkään varattuna. Siihen mennessä pitäisi olla lattiaeristeet valmiina, raudoitukset valmiina ja lattialämmityskaapelit asennettuna. Aikaa on onneksi kohtuullisesti, joten ei toivottavasti tarvitse ihan samalla tahdilla tehdä, kuin viime viikolla.
Ostin K-Raudan tarjouksesta pari kappaletta lämpöpuhaltimia, joilla olisi tarkoitus saada taloa hieman lämmitettyä. Lattiamiehen mukaan lämpöä olisi hyvä olla vähintään 10 astetta, jotta talosta ei tule lämpimän betonin myötä turkkilaista saunaa.



Maanantai 15.11.

Maanantaina aloitin päivän asentamalla pääoven tilalle väliaikaisen oven. Siinä jumpatessa menikin yllättävän paljon aikaa, että ovi lopulta oli paikoillaan suurin piirtein suorassa asennossa. Onneksi urakoitsija asentaa lopulliset ovet, joten minun ei tarvitse niistä huolehtia.

Vielä jäi yksi ovi asentamatta, eli ruokailutilan ovi. Siihen on tulossa samanlainen väliaikainen ovi, kuin tekniseen tilaan ja kodinhoitohuoneeseen, joten sitä en pysty yksin asentamaan. Laitoinkin oviaukkoon nyt styroxista väliaikaisen eristeen, jotta sain kämppään lämmöt päälle. Laitoin tässä vaiheessa vain yhden puhaltimen päälle, katsotaan, mihin se kykenee.

Soitin jossakin vaiheessa urakoitsijalle kattotiilien asennuksesta ja sovimme, että minä asennan lumiesteiden alle tulevat tukilankut (lumiesteet ja niiden asennus eivät kuulu urakkaan, eli tekevät tuntitöinä). Loppupäivä menikin niitä värkkäillessä. Katolla oli jonkin verran lunta, jota sai lapioida / harjata edestä pois. Tässä vaiheessa se oli vielä suojalunta, joten lähti kohtuu liukkaasti. Tukilankkujen asennus oli hyvä kestotesti kesällä ostamalleni Hitachin akkuporakoneelle, koska ruuvasin lankut kiinni ohjeen mukaisesti 6x120 ruuveilla. Kävi ilmi, että tällaisten ruuvien ruuvaaminen on kohtuullisen työlästä hommaa koneelle. Kone kyllä jaksoi vääntää, mutta akku loppui yllättävän nopeasti. Eli ehkä n. 20 ruuvia pystyi vääntämään, jonka jälkeen akku oli tyhjä. Toinen akku ei ehtinyt latautua niin nopeasti, kuin toinen tyhjeni, joten hieman meni säätämiseksi homma.

Ilta pimeni, joten yhden lankun kiinnitys jäi tiistaille.

Tiistai 16.11.

Laitoin heti aamusta viimeisen lumiesteen tukilankun kiinni. Pakkanen oli kiristynyt yöllä ja katolla jäljellä oleva lumi oli mukavasti köntsähtänyt kiinni. Se ei tiedä hyvää urakoitsijalle, joka tuli tänään nostamaan kattotiilet katolle ja huomenna olisi tarkoitus aloittaa niiden asennus.

Jatkoin sitten lattiastyroxin laittoa edelleen. Mittailin samalla tulevaa lattialaatan paksuutta ja huomasin, että olohuoneessa (kuten jossakin muuallakin) laatan paksuus uhkaa ulkoseinän vieressä jäädä turhan ohueksi. Päätin sitten tehdä hieman ylimääräistä työtä ja purin olohuoneesta muutaman levyn pois. Poistin sepeliä jonkinlaisen kerroksen, reilun kottikärryllisen verran yhteensä, ja nyt näyttää paremmalta.

Urakoitsijan porukka tuli paikalle puolen päivän maissa kopistelemaan lunta pois katolta. Nosturi tuli pihaan yhdeltä ja kolmen tunnin nostelun jälkeen kattotiilet olivat katolla. Huomisen aikana ilmeisesti alkaa niiden asennus.

Sain lattiaeristeen asennuksen mukavalle mallille päivän lopuksi, eli ainoastaan leivinuunin alusen ympäriltä puuttuu siivut. Siihen asennetaan vielä radonkermi lähinnä kosteuskatkoksi.

Huomenna Rentolan Jarmo tulee tekemään loput putkiasennukset, mitä tässä vaiheessa tehdään (viime torstaina olivat lattiakaivojen korokerenkaat unohtuneet tukkuun ja yksi 90-asteen käyrä jäi uupumaan yläkerran viemäristä). Lisäksi urakoitsija aloittaa kattotiilien asennusta.

Minun pitäisi tehdä erilaisia pikkutöitä, jotka täytyy tehdä ennen lattianvalua, kuten radonkermien liimaus nurkkien limityksissä, styroxisoirojen asennus seinän alapintaan (lattiavalu ei tule siis alajuoksuun kiinni), lattiakaivojen ja joidenkin putkien kiinnitys uretaanilla, jotta ovat lattiavalunkin jälkeen oikealla paikallaan ja korossaan sekä jotakin muuta pientä. Lisäksi pitää tällä viikolla saada vielä lattiaverkot asennettua, mutta siihen saan toivottavasti talkooapua. Yksin se on turhan hankalaa.

Kuvia tiistailta:

Nosse se nostaa... Tiilet ovat siis katolla ja odottavat asennusta.

Lattiaeristeet ovat hyvällä mallilla, vain uunin alusen ympäriltä puuttuu muutama siivu.

Pesutilapääty näyttää tältä. Oranssit pömpelit ovat ostamiani lämmittimiä.

Piipun muurausta, LVI-töitä, ikkunoita ja muuta

Parissa viikossa on taas tapahtunut.

Piipun muuraus 26.10.

Tiistaina 26.10. muurattiin siis piippu. Kinnusen Timppa tuli paikalle hieman yli kahdeksan ja laitettiin heti ensimmäinen laastiannos myllyyn. Siitä lähti kymmentuntinen urakka käyntiin mukavasti. Itse sain juosta mukavaa kyytiä koko päivän tehden laastia, nostaen laastia telineille, nostaen tiiliä, katkoen rautalankaa jne. Onneksi olin jo edellisenä iltana vienyt tiiliä yläkertaan ja katollekin, joten niitä ei juuri tarvinnut juosta. Lisäksi Timpalla oli oma poikansa harjoittelemassa, joten minun ei tarvinnut ihan kaikkia aputöitä tehdä yksin. Homma etenikin ainakin omasta mielestäni tosi vauhdikkaasti metri per tunti -tahdilla. Lopulta kymmenen tunnin jälkeen kun Timppa kaartoi pihasta pois, oli reilu kahdeksanmetrinen piippu muurattu kokonaan, rapattu ullakon osalta ja palovillat kiinnitetty yläpohjan kohdalle. Eli mukavasti saatiin urakoitua.

Piipusta haluttiin lämpöä varaava, jonka vuoksi alunperinkin päätimme tehdä muuratun piipun ja lisäksi pelti sijoitettiin ylös siten, että se avataan ja suljetaan yläkerran aulasta. Piippu tullaan rappaamaan / slammaamaan samalla, kun uuni tehdään.

Saimme muuraukseen lainaksi urakoitsijalta alutelineet, joista oli erittäin suuri apu, eli ne mahtuivat mukavasti olohuoneeseen ja niiden päältä muuraus onnistui yläpohjaan asti. Laastia oli lisäksi mukava kantaa ylös telineiden portaikkoa pitkin. Katolle edellisenä iltana kantamani tiilikuorma tuli vahingossa optimoitua hyvin. Ainoastaan yksi ylimääräinen tiili piti heittää alas!

Timppa oli tyytyväinen siihen, että piippu muurataan tässä vaiheessa, ennen kuin vesikatto on valmiina. Hänen mukaansa nykyisin varsinkin valmistalotoimituksissa katto tehdään valmiiksi mahdollisimman aikaisin ja piippu muurataan sitten jälkikäteen. Tämä vaikeuttaa kuulemma muurausta huomattavasti. Lisäksi, jos keli on samanlainen, kuin nyt oli, on homma jo vaarallistakin. Nyt oli helppo tuoda tiiliä kattoruoteiden päälle asennetulle lavalle ja pomppia katolla ruoteiden päällä. Lisäksi aluskatteen läpivienti oli helppo tiivistää kunnolla.

Reilu kaksi tuntia muurattu. Muuraus aloitettiin uunin anturan päältä, jonka päälle tulee vielä lattiavalua. Sen vuoksi hormin aukko on hieman korkeammalla.

Viiden tunnin jälkeen mentiin jo melkein katonrajassa. Alutelineet olivat todella suuri helpotus.

Viimeistä varvia ilta-auringon paisteessa. Lämpötila oli jo pakkasen puolella.

IV-kanavia ja putkitöitä

IV-tarvikkeet tulivat samassa kuormassa piipputarvikkeiden kanssa ja aloittelinkin viime viikon lopulla IV-putkituksia. IV-suunnitelma meni joiltakin osin täysin uusiksi, eli välipohjapalkisto on eri suuntainen, kuin suunnitelmaa tehdessä oletettiin. Tämän vuoksi joudun hieman soveltamaan ja tekemään erilaisia reitityksiä. Yläkertaan avoimen olohuoneen ja välipohjapalkiston suunnan vuoksi keittiön ja kirjasto/työhuoneen iv-putket joudutaan viemään yläpohjan kautta. Alasviennit tehdään väliseinissä ja tästä syystä pari yläkerran väliseinää tulee hieman suunniteltua järeämmäksi, eli 20 cm paksuksi.

Muovikanavien asennus on kohtuullisen simppeliä hommaa, mutta silti homma tuntuu etenevän tosi hitaasti. Johtunee osittain siitä, että käytän hieman liikaa aikaa pähkäämiseen (eli suunnitteluun eli sen varmistamiseen, että kaikki nyt varmasti tulee tehtyä kerralla oikein) ja kaikesta pähkäämisestä huolimatta on saanut tehdä joitakin asioita uudestaan. Olin jo alunperin suunnitellut, että vaihdan yhden yläpohjaan suunnitelmassa sijoitetun äänenvaimentimen paikan yläkerran vaatehuoneeseen, jonka kautta putket viedään yläpohjaan. Putkituksia tehdessä olin jo tämän unohtanut ja niinpä sain sitten siltä osin tehdä uudestaan.

Höyrynsulkujen läpiviennit tehdään solumuoviläpivientikappaleita käyttämällä, joten näiden työlästä teippaamista ei tarvitse tehdä. Uponorin asennusohjeen mukaan liitoksia ei tarvitse erikseen kiinnittää ja tiivistää, koska liitoksista tulee tiukat. IV-/KVV-työnjohtaja Puupposen Pasi (joka myös teki suunnitelman) oli kuitenkin sitä mieltä, että jokainen liitos täytyy yhtä lailla kiinnittää muovikanavissa, kuin peltikanavissakin. Näin ollen kiinnitän siis kaikki liitokset. Osan popniittaan ja osan ruuvaan ruuveilla. Lisäksi kiepautan ilmastointiteipillä vielä liitokset, joten eivät ainakaan vuoda.

IV-putkituksia olen tehnyt kohta viikon lähes täysipäiväisesti (tosin välillä asioilla juosten) ja vielä ei ole edes kaikki yläpohjan putkitukset valmiina. Villoitusta olen hieman aloitellut. Eli hitaasti etenee.

Yläpohjan Iv-putkia. Tässä vaiheessa odoteltiin vielä höyrynsulkumuovituksia, jonka jälkeen tehdään läpiviennit.

Keittiön IV-putket menevät välipohjassa ja nousevat sitten väliseinässä ylös. Yläkerran lattian harvalaudoitus on valmis. Piipun hormipelti on sijoitettu yläkerrasta käytettäväksi.

Putkimies kävi viime tiistaina tekemässä lattiastyroxin alle tulevat putkityöt, eli viemärivedot ja kylmävesiputkien asennukset. Itse toimin apumiehenä, eli kaivoin sepeliin urat putkivedoille. Kodinhoitohuoneen päätyyn tuli niin paljon viemärivetoja, että tuntui, että koko tämä pääty kaivetaan auki. Väliseinien sokkeliin joutui tekemään yhden reiän, josta vietiin keittiön viemäri ja vesijohto. Väliseinän antura on aika ylhäällä, eikä sitä viitsitty lähteä piikkaamaan, josta johtuen keittiön viemäri tulee osittain styroxien sisään, jotta saadaan riittävästi laskua. Jarmo sai päivän aikana kaikki tässä vaiheessa tehtävät työt valmiiksi, joten päivä oli oikein onnistunut.

Sovimme, että Jarmo tulee tekemään styroxin päälle tehtävät vedot ensi viikon torstaina, joten siihen mennessä minun pitää saada styroxit lattiaan. Samalla voitaisiin tehdä porakaivopumpun asennus, jos saan siihen mennessä kaivinkoneen tekemään kaivuutyöt (eli vesijohdon veto ja suojakaivon renkaiden asennus). Perjantaina soittelin kaivinkonemiehelle ja tuli ilmi, että ensi viikon alku on hänelle ainoa mahdollinen seuraavien viikkojen aikana. Sovittiin siis, että hän tulee ainakin maanantaiksi ja tiistaiksi, jolloin upotetaan puhdistamo, tehdään porakaivon suojakaivon asennus sekä pihan takalaitaan, eli kallion juureen salaojituksen asennus. Samalla mahdollisesti nostetaan ajopihaa jo lähemmäs lopullista korkoa.

Eli ensi viikosta tulee mukavan tiukka taas. Tästä johtuen keskeytinkin perjantaina IV-putkien asennuksen ja aloitin lattiastyroxin laittoa.

Kodinhoitohuoneen päätyä kaivettiin suurelta osin auki viemärivetojen vuoksi. Sepeliä oli mukava kaivaa :)

Väliseinän perustukseen tehtiin yksi reikä putkivetoja varten.

Kylmävesiputket tuotiin väliaikaiseen "jakotukkiin". Järkyttävä määrä putkia, tuleeko taloon todella noin monta vesipistettä? Kylmävesiputkea meni n. 100 metriä. Radonputki tuli tässä kohtaa tielle ja se piti alittaa. Viemäri menee noiden kylmävesiputkien alla.

Lattiastyroxien laittoa

Aloitin siis perjantaina lattiastyroxin laittoa. Aloitin työn "helpoimmasta" päästä, eli kodinhoitohuone/pesutila-osasta :) Tässä osassahan on lähes kaikki vesipisteet ja viemärit, joten homma on yhtä reikien tekemistä. Hyvä puoli asiassa on se, että kun tämä puoli (n. 1/3) on saatu valmiiksi, tulee loput talosta varmaan samassa ajassa valmiiksi.

Perjantai-iltapäiväksi tuli koko porukka mukaan raksalle, lähinnä raivaamaan pihasta roskia ja muuten siistimään paikkoja. Samalla vietettiin mukavaa nuotiohetkeä :)

Aloitin työn tasaamalla sepeliä. Sitä oli hieman liikaa tässä päädyssä ja koska ainakin keittiössä on hieman liian vähän, siirsin muutaman kuorman kottikärryillä sinne puolelle. Pitkiä lautoja ja mittakapuloita käyttämällä sain tasattua sepelikerroksen lopulta kohtuullisen helposti, tosin aikaa se vei muutaman tunnin. Sen jälkeen pääsin styroxien asennukseen.

Sen verran innostuin, kun pääsin taas uuteen hommaan käsiksi (IV-putkitukset alkoivat jo maistumaan puulta), että venytin päivää lähes puoleen yöhön. Viimeiset styroxit laitoin lattiaan puoli kahdeltatoista. Ihan hyvälle alulle sain, tosin puolet tästä päädystä on vielä tekemättä. Kun tilasin styroxia aiemmin syksyllä, tilasin yhden kerroksen edestä 10 cm paksua styroxia. Nykymääräyksethän vaativat alapohjan eristeeksi 20 senttiä styroxia, joten viiden sentin levyillä saisi tehdä neljä kerrosta. 10 sentin levyillä säästän siis yhden kerroksen teon työmäärässä. Styroxin hintahan on kuutioperusteinen, joten siihen tällä valinnalla ei ollut vaikutusta. Jäin vielä miettimään, että olisiko koko homman voinut tehdä kahdella 10 cm levyllä. Todennäköisesti olisi. Kolmen levyn käytössä on tosin se hyvä puoli, että saumat tulevat ainakin limitettyä eri kohtiin tehokkaasti.

Radonkatkojen tekeminen hieman mietitytti. Radonbitumi on sen verran jäykkää tavaraa, että oli pakko leikata kulmissa auki. Nyt olin sitten sen verran laiska, että en liimannut kulmia tiiviiksi (ei minulla kyllä liimaa olisi ollutkaan). No, onneksi höyrynsulkumuovi jää vielä valun alle toiseksi katkoksi. Lisäksi vein bitumin alimmaisen ja toiseksi alimmaisen styroxin väliin, joten se saattoi jäädä liian alas. Täytynee keskustella vielä Ahokkaan Sepon kanssa toteutuksesta, eli joudunko sittenkin tekemään taas jotakin uusiksi.

Makkaranpaistoa nuotiolla :)

Lidia kasteli jalkansa, joten niitä kuivateltiin samalla... Huomaa tyylikäs työmaakoppi taustalla :)

Tasoitettua sepeliä. Tämän päälle on mukava heittää styroxia.

15 cm styroxia paikoillaan pesuhuoneen, vessan ja saunan alla. Viemärien paikat ja putkivedot sattuivat mukavasti siten, että niiden lävistykset oli lopulta helppo tehdä.

Kodinhoitohuoneen puolellakin on jo hieman styroxia paikoillaan.

Ikkunoita ja muuta

Urakoitsija on tehnyt viimeisen parin viikon aikana mm. höyrynsulkujen ja sisäkoolausten asennuksen loppuun, katon puhallusvilloille koteloinnin sekä välipohjan harvalaudoituksen. Lisäksi ikkunat tulivat tämän viikon tiistaina, ja keskiviikkona urakoitsija laittoikin ne jo paikoilleen. Eli kun saisin vain väliaikaiset ovet paikoilleen, saataisiin talo lukkojen taakse, jonka jälkeen ei tarvitse joka ilta roudata työkaluja varastoon ja taas aamulla takaisin.

Linnut ovat kiusanneet viime viikkoina. Kun seinävilloitukset ovat olleet vielä ilman höyrynsulkumuovia, ovat talitintit hakeneet pesätarvikkeita talon sisältä. Ne ovat nokkineet jopa nyrkinkokoisia koloja seinävilloitukseen. Näitä sitten jouduttiin paikkailemaan ennen höyrynsulkumuovin asennusta. Ihmettelin, kun niille ei kelpaa maasta villa, vaan se pitää käydä nokkimassa seinästä ja naulasinkin sitten ulkoseiniin villanpalasia ajatuksella, että käyvät siitä nokkimassa helposti, eivätkä hakisi talon sisältä. Ei auttanut mitään, eli edelleen kävivät talon sisällä. Vasta, kun höyrynsulkumuovit laitettiin seiniin, loppui sisäseinien jäystäminen. Tosin edelleen nokkivat villaa yläpohjan puolelta, mutta siitä ei ole niin suurta haittaa, kun tilalle tulee kuitenkin puhallusvillaa.

Ensi viikon lopulla tulevat kattotiilet ja ne asennetaan sitten seuraavalla viikolla. Siinä yhteydessä saan loput yläpohjan IV-kanavistot valmiiksi läpivienteineen, joten yläpohja on sitten villoitusta vaille valmis. Kattoturvatuotteet on tarkoitus asentaa samalla vesikaton asennuksen kanssa, joten katto alkaa olla sitten valmis, tosin piipun pellitys täytyy vielä teettää.

Rakennuksen ilme muuttui heti ikkunoiden asennuksen jälkeen ja nyt alkaa jo saada hieman kuvaa, minkä näköinen talosta tulee. Ikkunoiden ilmeeseen tykästyimme heti, eli niissä tuli onnistunut valinta. Aiemmin harmittelin, että taloon ei tule lainkaan tuuletusikkunoita, mutta urakoitsija oli tämänkin miettinyt valmiiksi, eli yläkerran matalista ikkunoista joka toinen on tuuletusikkuna, joten makuuhuoneisiin tulee sittenkin tuuletusikkunat. Lisäksi ruokailutilan toinen ikkuna on tuuletusvarustuksella. Sinänsähän nykytekniikan oikein toimiessa tuuletusikkunoita ei pitäisi tarvita, mutta voi tulla tilanteita, jolloin niistä on hyötyä. Tällaiseksi voisi mainita esim. edellisessä talossamme tapahtuneen savuvahingon, eli eräänä syksynä uuniin tuli hieman huolimattoman sytyttämisen seurauksena savulukko ja sen jälkeen koko kämppä oli täynnä savua. Tällaisessa tilanteessa tuuletusikkunoista on hyötyä.

Ikkunatoimituksessa oli yksi virhe, eli pesuhuoneen ikkunasta oli jäänyt ristikko pois (tai siis pysty"rima"). Tämä virhe korjataan jossakin vaiheessa.

Tässä pari kuvaa tien puolelta:

Ikkunoiden ulkopuite on tummanharmaa ja samalla värillä on tarkoitus maalata smyygilaudat. Vuorilautoja ikkunoihin ei tule. Villanpala seinässä on siis naulaamani talitintin houkutuspala. Ei auttanut...

Vielä toinen kuvakulma.

Tuulensuojalevytys ja villoitus

Jossakin vaiheessa näytti, että tontilla ei oikein tapahdu mitään. Syyksi paljastui se, että Paroc oli mokannut jotenkin villatoimituksen ja tilauslappu oli jäänyt pöydälle. Alunperin villojen piti tulla toissaviikon alussa, mutta ne tulivat sitten vasta viime viikon tiistaina. Urakoitsija alkoikin sitten vime keskiviikkona villoittamaan ja tuulensuojalevyttämään seiniä. Homma eteni sujuvasti seinä / päivä tahdilla ja tuli valmiiksi tänään.

Tässä vaiheessa voi jo todeta, että urakoitsija tekee kyllä hyvää jälkeä. Ainakaan toistaiseksi ei ole oikeastaan mitään huomautettavaa. Ehkä sen verran, jos jotakin täytyy kaivaa, niin "kurkihirren" ja kahden tukitolpan väliltä jäi höyrynsulkumuovi laittamatta. En tiedä, miten sen saa höyrytiiviiksi, vai aikovatko he vielä ujuttaa muovin siihen (vaatisi tosin ankkuripulttien poiston ja kurkihirren tunkkaamisen). Mutta kaiken kaikkiaan toimintaa leimaa laatu ja jälki on erinomaista. Eli rakennuttajan ei tarvitse olla vahtimassa, että asiat tehdään edes sinnepäin, vaan voi huoletta luottaa urakoitsijaan.

Kelitkin ovat suosineet rakentajaa, vaikka välillä lunta onkin pyryttänyt. Eli villoitus ja levytys on kuitenkin saatu tehtyä käytännössä täysin kuivissa olosuhteissa, eikä villojen kastumista ole tarvinnut pelätä. Mitä nyt lauantaina tuli sen verran lunta, että piti käydä sitä harjailemassa pois villoittamattomasta osasta, jotta ne olisivat kuivina tämänpäiväistä villoitusta varten.

Itsellä on ollut viime päivinä kiire asioiden järjestelyssä, kun yhtä aikaa tahtoo pukata turhan monta hommaa. Eli pitäisi vetää kiireen vilkkaa iv-putkia yläpohjaan, autotalli pitäisi saada alulle ja piippukin muurattua. Lisäksi putki- ja sähkötöiden aikatauluja pitää sovitella. Jossakin vaiheessa pitäisi lisäksi ottaa taas kaivinkone pihaan, eli puhdistamon upotus ja porakaivon renkaiden paikalleenlaitto sekä pihan eteenpäin vientiä pitäisi suorittaa.

Tänään pihaan tuli piippu- sekä iv-tarvikkeet. Huomiselle olen sopinut Kinnusen Timon kanssa piipun muurauksen ja tämä päivä menikin sitä valmistellessa. Eli purin tiililetkat pihasta sisälle taloon ja osa tiilistä katolle saakka sekä valmistelin muuten muurausta (betonimylly sisälle, vettä lämpiämään ja sitä rataa). Onneksi urakoitsija lainaa loistavan kätevää alu-telinettään, joten katollekin pääsi mukavasti suoraan telineen päältä. Katolla on siis tällä hetkellä kattotiilien ruoteet paikoillaan, joten ilman suurta riskiä sinne pääsi kipuamaan. Meinaan, jos talossa olisi ollut jo tiilikate päällä, olisi tiilien vienti katolle jäänyt kyllä tässä kelissä tekemättä. Tosin, jos Heljä olisi ollut tontilla, tuskin olisi minua katolle päästänyt :)

Huomenna on siis sitten piipunmuurausurakka. Saa nähdä, kuinka siitä selvitään. Toivotaan, että tulee valmiiksi asti huomisen aikana. Samalla suunnitellaan Timpan kanssa jo uunia, eli kerrotaan meidän idea ja katsotaan mitä Timppa tuumaa. Ajatuksena meillä on ollut tehdä hyvin pelkistetty takkaleivinuuni, jossa olohuoneeseen päin on takka ja ruokailutilaan 90-asteen kulmassa leivinuuni. Koko kompleksista pitää tulla riittävän iso ja varaava, jotta riittää talon lämmittämiseen. Muodoltaan uuni olisi käytännössä kantikas ja pinta tulisi varmaan rapattuna/slammattuna, ehkä antiikkilaastilla.

Lämmitysmuodon kanssa on muuten edelleen tullut jahkattua ja vihdoin olen tehnyt lopullisen päätöksen, eli sähkökaapelit lattiaan. Ei siis mitään tulevaisuuden varauksia, vaan tehdään investoinniltaan halpa ja käyttökuluiltaan kallis :) Tämän rinnalle ilmalämpöpumppu, jossa kaksi sisäyksikköä, toinen yläkertaan ja toinen alakertaan. Ilpillä saa sitten hoidettua myös jäähdytyksen. Eli ilppi tasaa sitten sähkönkulutusta ja hoitaa myös uunin lämmön paremman jakaantumisen.

Autotallin nosto-oven hankinta vie aikaa. Tavalliseen tapaan tulee kilpailutettua hieman liikaakin, kun yrittää löytää jostakin kohtuuhintaisen oven. Jännä homma, että standardikokoa olevan oven saa nettikaupasta alle viidensadan, mutta jos koko hieman poikkeaa tai tulee muu kuin valkoinen, hinta yli tuplaantuu. Eli alle tonnilla ei tunnu ovea löytyvän. Ei viitsi kuitenkaan laskea oven korkeutta, koska muutoin sinne ei mahdu pakettiautoa / pikkubussia.

Tässä vielä muutama kuva työvaiheista:

Parin päivän jälkeen näytti tältä. Eli seinä per päivä -tahtia mentiin alusta loppuun. Urakoitsija laittoi "ikkunat", eli ikkuna-aukkoihin muovit, jotta lumi / vesi ei sada enää sisään. Olivat muuten ihan tarpeelliset lumituiskussa!

Kolmannen päivän jälkeen. Tässä kuvassa näyttää hieman hassulta johtuen siitä, että kolme pientä ikkunaa on levytetty umpeen. Avataan sitten, kun ikkunat tulevat.

Villaleikkuri on erittäin pätevä apu villoituksessa. Minun ei tosin tarvitse villoittaa juuri mitään (lähinnä autotallin ja varaston väliseinä), mutta ammattimiehille tuosta on iso apu. Ja jälki on hyvää.

Kannoin tiiliä tänään sisälle. Niitä oli mukava könytä tikkaita pitkin yläkertaan :). IV-putket olisi voinut jättää vaikka ulos katokseen, nyt ne ovat ehkä hieman tiellä.

Kaikki tuulensuojalevytykset ja seinien villoitukset valmiina.

Säältä suojassa

Pitkä tovi on vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta, melkein kuukausi. Jostain syystä, kun ei itse ole tontilla / raksalla (kai sitä voisi jo raksaksi kutsua tässä vaiheessa) käynyt hommissa juuri lainkaan, ei ole sitten myöskään aktivoitunut tänne blogin puolelle. Talon pystytys on ihan mukavassa mallissa, ns. säältä suojassa, eli katto on aluskatteella vuorattu ja kattotiilien ruoteetkin on jo paikoillaan. Yhtenä lauantaina kävimme hieman aloittelemassa polttopuukasan pienentämistä. Alkuun siinä vasta päästiinkin, mutta hyvä edes niin.

Pystytys lähti käyntiin hieman suunniteltua myöhemmin, johtuen puhtaasti huonoista keleistä syyskuun alkupuolella. Kun vettä satoi kuin aisaa melkein joka päivä lähes kaksi viikkoa, ei urakoitsija viitsinyt lähteä levittelemään puutavaraa sateeseen. Itsekään en halunnut kiireellä hommaa pilata, joten sovittiin, että aloittavat, kun kelit paranevat.

Pystytys alkoi oikeastaan toden teolla sitten viikon 38 lopulla. Urakoitsija kävi ensin torstaina hieman laittamassa paikkoja valmiiksi, eli löi alajuoksut paikoilleen, sahaili runkopuita mittoihin jne. Perjantaina sitten runko tulikin ihan hyvälle mallille, eli pystyrungot olivat päätyseinien yläosia vaille lähes valmiina ja kantavien väliseinien runkojakin oli jo valmiina.

Seuraavan kerran kävin tontilla pyörähtämässä tiistaina, jolloin talo alkoi oikeasti näyttämään jo talolta, eli sinä päivänä oli nosteltu ristikot katolle ja niiden kanssa alkoi ulkomuoto jo hahmottumaan. Tässä vaiheessa talon koko alkoi myös näyttämään hieman isommalta. Eli perustusvaiheessahan sitä katseli, että tähänkö kaikki pitäisi mahtua. Kun runko oli pystyssä, alkoi katsella, että olisikohan vähempikin riittänyt. No, ei arvostella keskeneräistä työtä vaan katsotaan sitten lopussa, onko tilat juuri meille sopivat vaiko liian suuret (tuskin ainakaan liian pienet).

Homma eteni mukavasti ja taisi olla jo 30.9., kun aluskate oli laitettu paikoilleen ja ruoteet lyöty jo toiselle lappeelle. Sen jälkeen oli taas muutaman päivän tauko, kun urakoitsija oli toisella työmaalla. Viime viikon alussa homma eteni taas, eli katosten rungot tulivat valmiiksi ja säältä suojaan nekin. Sen jälkeen on ollut taas taukoa työmaalla tai ainakaan juuri näkyvää ei ole tullut, kun olen iltaisin käynyt vilkaisemassa tilannetta.

Kävin viime lauantaina pystyttämässä vihdoin työmaakopin. Eli sain työmaakopiksi elementeistä kasattavan hökkelin, joka on mainio asia, eli saa työkalut ja muut lukkojen taakse, eikä tarvitse enää auton perässä raahata. Pari hyllyäkin nikkaroin koppiin, jotta ei säilytystilana olisi pelkkä lattia. Vuoren Markus kävi auttamassa kopin pystytyksessä, kiitos vaan!

Tänään ajelin tontin ohi ja huomasin, että puutaapelin päällä ollut peite oli lähtenyt tuulen mukaan. Olin sitonut peitteen naruilla maahan ja nyt peite oli sitten viimein pettänyt kovassa tuulessa (tänään tuuli tosi kovaa puuskissa). Täytyypä huomenna käydä korjaamassa peite ja tehdä kiinnitys tällä kerralla kunnolla.

Edellisen kirjoituksen jälkeen olen vihdoin valinnut LVI-urakoitsijan, eli Putkiasennus Juha Toikkanen Oy, josta sain hyviä suosituksia.  Porakaivon vesinäytteiden tuloksetkin tulivat ja helpotus oli suuri, kun suolaa ei vedessä ollut. Rautaa oli hieman yli normin (0,5 mg/l, kun suositusmax on 0,4 g/l), mutta se pitäisi ilmeisesti olla kohtuuhelppo saada pois ja lisäksi saattaa vielä tasoittua ajan kanssa. Tämä johtaa sitten siihen, että maalämpöä ei ainakaan tässä vaiheessa tule ja saatanpa vielä kallistua halvimpaan sähkölämmitykseen, eli sähkökaapeleihin. Näiden rinnalle tulisi sitten ns. split-mallinen ilmalämpöpumppu, eli yhdellä ulkoyksiköllä toimii kaksi sisäyksikköä.

Lopuksi kuvia runkopystytyksestä:

Ensimmäisenä päivänä urakoitsija aloitteli alajuoksun asennuksella ja runkopuiden pätkimisellä. Tuo bitumihuopa tuossa perustusten päällä on muuten radonkatkoa varten. Kaikki ei sitä ilmeisesti laita, mutta kun kerran suunnitelmassa oli, niin laitetaan. Se ei tässä vaiheessa paljoa maksa vaivaa, mutta myöhemmin sen lisääminen on hiukan hankalampaa.

Tilanne toisen päivän jälkeen.

Tilanne neljännen päivän jälkeen. Nyt alkaa jo näyttää talolta.

Tilanne 6.10. Oleskelupuolen katos vielä puuttuu toisesta päädystä. Sekin on kirjoitushetkellä jo valmis, mutta kuvaa en ole vielä napannut. Katoksen kantava liimapuupalkki jääkin ilmeisesti näkyviin, mikä on pieni yllätys. Tai kuvien mukaanhan se jääkin, mutta en ollut sitä aiemmin hoksannut. No, ehkä tuon saa jotenkin huomaamattomaksi.

Välipohjan palkisto on jämerä. Kantavia väliseiniä on niin paljon, että alakerran väliseinärungot ovat lähes valmiit jo tässä vaiheessa. Talon sisällä ei jää näkyviin yhtään liimapuupalkkia, mikä on mielestäni erittäin hyvä saavutus ja hyvä asia muutenkin. Helpottaa sisustamista. IV-suunnitelmat menevät tosin tuon palkiston takia uusiksi ja IV-putkitukset ovat osittain aika haasteellisia tehdä. Eli palkkien läpi ei kai saa mennä, jonka vuoksi esim. kodinhoitohuoneessa joudutaan ainakin osittain tekemään katolle alaslasku.

Täytöt valmiina = hengähdystauko

Nyt voi hieman huokaista, nimittäin helpotuksesta. Paikat on saatu kuntoon sillä tavalla, että talon urakoitsija pääsee tekemään töitä ja me voimme hetkeksi hengähtää. Tosin vielä pitää järjestellä asioita, mm. hankkia autotallitarvikkeet sekä valita lvi-urakoitsija. Se on nimittäin vielä sopimatta.

Routaeristeiden asennusta

Olimme siis viime viikon lauantaina tontilla tekemässä viimeisiä routaeristeiden asennuksia. Kun saavuimme tontille kymmenen maissa, muurarit Heikki ja Jimppa lopettelivat juuri väliseinäperustusten muurausta. Eli se valmistui mukavasti aamun aikana. Olimme lauantaina tontilla n. kuusi tuntia ja saimme sen verran aikaiseksi, että talon ympärille tuli loput routaeristeet asennettua. Näin oli mestat valmiina maanantaiksi, kun kaivinkone tuli taas pihaan. Autotallin edusta jäi vielä lauantaina kesken, eli jotakin jäi maanantaillekin. Lauri oli mukavasti auttelemassa lauantaina, emmekä olisikaan ilman apua saaneet hommaa riittävän pitkälle.

Tässä pari kuvaa lauantailta:

Jeremia ja Lauri lapioivat hiekkaa.

Routaeristeiden asentaminen on mukavaa, mutta hidasta puuhaa, varsinkin nurkissa, kun täytyy tehdä palapelinä.

Väliseinien perustukset tulivat valmiiksi. Uunin alle tehtiin harkkokorotus ja päälle tulee vielä lattiavalu. Kantava seinänpätkä ja piippu tosin muurataan harkkojen päältä suoraan. Kuvassa näkyvät putkenpätkät (vai yksikö niitä vain näkyykin) ovat radonputkien läpivientejä.

Lapsityövoimaa hyväksikäyttäen siirtyivät lattiaeristeet talon toiselle sivustalle. Tämä sen vuoksi, että talon tien puoleinen sivu voidaan tasoittaa rakennustarvikkeita ym. varten.

Sisä- ja ulkotäytöt

Maanantaina pidin lomapäivän, jotta pääsin avuksi täyttöjen tekoon. Kävin ensin aamuseitsemältä tekemässä tilannekatsauksen ja sovimme miesten kanssa, miten edetään. Välissä kävin lääkärissä hakemassa jalalle tuomiota. Olihan se jo vähän paremmassa kunnossa, eikä tarvitse piikkiä.

Palattuani takaisin, oli talon sisätäytöt jo tehty, tosin täryttämättä, joten en saanut kuvaa radonputkistosta, mutta eiköhän se ole siellä ihan oikein. Autoin parhaani mukaan, eli tärytin sisätäyttöä sekä kävin välillä tekemässä autotallin edustan routaeristykset. Hommat edistyivät sillä tavalla hyvin, että pääsimme jo iltapäivällä asentamaan viemäriputkia eteenpäin, joten saimme pihan siltä osin paremmin valmiiksi. Veimme samassa kanaalissa viemäriputken sekä sade- ja salaojaputkien purkuputket. Eristimme putket routaeristeellä, jotta vältymme jäätymiseltä ja lisäksi, jotta puhdistamoon menevä vesi olisi mahdollisimman lämmintä. Puhdistusprosessi toimii nimittäin sitä paremmin, mitä lämpimämpää vettä siinä on. Nyt siis tarvitsee enää upottaa ja asentaa puhdistamo, mutta sen aika on myöhemmin.

Hankin jo edellisellä viikolla tontille kaivonrenkaat, mutta niitä emme ehtineet sentään asentaa. Päivän aikana porakaivomiehet kävivät tuomassa puhdistuspumpun, joten pääsimme aloittamaan porakaivon puhdistuspumppausta. Puhdistaminen on hyvä tehdä heti porauksen jälkeen, jotta kaivosta lähtisi mahdollisimman hyvin porausjäte pois. Tässä tapauksessa, kun kaivo on niin syvä, eivät puhdistuspumpun letkut yllä pohjalle asti, mutta porakaivomiesten mukaan pitäisi silti puhdistua, kun vesi vaihtuu. Luotetaan siis ammattilaisiin.

Päivän aikana kaivinkonemiehemme Norosen Mika sai tehtyä ulkotäytöt tosi hyvälle mallille, eli talon ympäripuoliset tasoitukset ovat jo lähes valmiit. Lisäksi autokatokseen saatiin murskepinta, eli senkin pohja alkaa olla lähes valmis. Koska täry oli saatavilla, tärytin saman tien autokatoksen pohjankin tukevaksi. Sovimme, että jatkamme hommaa lokakuun aikana, jolloin pyritään muotoilemaan pihan muodot valmiiksi, asentamaan kaivon renkaat sekä puhdistamo ja lisäksi pitäisi kaivaa saunan pohjat valmiiksi. Sitä ennen pitäisi saada pihasuunnittelija käymään, jotta on sekin mietittynä valmiiksi. Se jääköön Heljän huoleksi.

Kävin vielä yhtenä iltana leikkaamassa sokkelin sisäpuolisesta styroxista viisteen pois, eli muutoin lattiavalu olisi tullut toisen pystystyroxin päälle vain muutaman sentin paksuisena. Nyt tulee hieman tukevampi ratkaisu.

Autotallin edustan routaeristeet. Ajoluiskan valun alle laitetaan vielä finfoamit, eli sinistä eristettä.

Sisätäytöt tulivat valmiiksi ja tärytettyä.

Melkoinen putkiviidakko. Salaojaputkeen tehtiin haara, joka viedään porakaivolle, eli saadaan porakaivon huoltokaivo pysymään kuivana ja pintavedet pois porakaivosta.

Ulkotäytöt saatiin hyvälle mallille. Tästä on hyvä rakentaa! Tästä kuvasta alkaa vasta tajuta, kuinka suuri korkeusero tontilla loppujen lopuksi onkin. Eli puutaapelin yläpinta on nyt pihan alapinnan tasolla ja samaan aikaan pihan takalaidasta kallion viereltä on otettu vajaa metri maata pois.

Porakaivon puhdistuspumppu asennettuna kaivoon. Autokatokseen saatiin jo murske lähes oikeaan tasoon ja se tärytettiin tukevaksi.

Porakaivon puhdistusta

Teimme kuluneen viikon aikana puhdistuspumppausta pari kertaa päivässä. Keskiviikkoiltana vesi oli jo kirkkaan näköistä ja maistoin vettä hieman. Kovin pahalta vesi ei maistunut, tosin jotakin pientä sivumakua vielä oli. Mielestäni ainakin hieman raudan makua. Soitin torstaina kunnan terveystarkastajalle ja sovimme, että hän käy perjantaina ottamassa vesinäytteet suola- ja rautapitoisuuden tarkistamiseksi. Ajattelin, että suolapitoisuus pitää tutkia tässä vaiheessa, jotta voimme päättää, tehdäänkö kaivosta vesi- vai lämpökaivo. Terveystarkastaja lupasi tulokset jo ensi viikolle, joten silloin olisimme viisaampia.

Perjantaina terveystarkastaja kävi sitten ottamassa näytteet ja maistoi samalla vettä. Hän sanoi, että suolaa ja rautaa vedessä ei tunnu olevan liikaa, niiden pitäisi kuulemma maistua heti. Suola on hänen mukaansa ainoa, joka käytännössä estää kaivon käyttämisen vesikaivona. Muut haitat saa kohtuuhinnalla suodatettua pois. Eli tässä vaiheessa näyttää hieman valoisammalta tilanne. Odotellaan siis tuloksia.

Tuumausta lämmitysmuodosta

Tässä vaiheessa voisin todeta, että olen viime aikoina kirjoitellut lähinnä siitä, mitä tontilla on tapahtunut. En ole juurikaan kirjoittanut eri asioista, jotka ovat mietityttäneet ja joita on pitänyt yrittää ratkaista. Päällimmäisenä tällaisia asioita ovat viime aikoina olleet lämmitysmuodon valinta sekä lvi-urakoitsija.

Lämmitysmuotoa olen pohtinut todella paljon ja yrittänyt saada vahvistusta, mihin päätyisi. Mikäli porakaivosta ei saada vesikaivoa, kallistunemme maalämmön suuntaan. Mikäli siitä saadaan vesikaivo, ovat vaihtoehdot käytännössä suorasta sähkö(kaapeli)lämmityksestä edelleen maalämpöön ja kaikkea siltä väliltä. Minulle on tarjottu erilaisia ratkaisuja, kuten vesikiertoista lämmitystä hybridikattilan kera, johon voisi myöhemmin kytkeä muun lämmönlähteen sähkön lisäksi, esim. maalämmön tai aurinkopaneeleita.

Koska jo talon suunnittelussa on huomioitu mahdollisimman hyvä lämmön jakautuminen, eli siis, että takkaleivinuunin lämpö jakautuisi mahdollisimman hyvin joka paikkaan, olisi kaikista edullisin ratkaisu päätyä sähkökaapeleihin. Tässä on tietenkin se huono puoli, että lämmitysmuotoa ei sitten vaihdeta kovin helposti, vaan ollaan siinä kiinni vuosikymmeniä. Toisaalta, koska talon jäähdytyksen vuoksi hankitaan joka tapauksessa ilmalämpöpumppu, onko mitään järkeä laittaa rinnalle sitten maalämpöä? Itse uskon nimittäin, että nykyisillä eristepaksuuksilla ja talomme ratkaisuilla lämmitys pitäisi pystyä hoitamaan hyvin pitkälti leivinuunilla. Tämä vaatii toki sitten ahkeraa uunin lämmitystä, eli paukkupakkasilla vähintään parin päivän välein, lämpimämmillä keleillä harvemmin. Ja lisäksi leivinuuni ei tietenkään lämmitä käyttövettä lainkaan. Toisaalta, aurinkopaneeleilla saisi käyttövettä lämpimäksi, mutta ne ovat vielä tänä päivänä mielestäni turhan kalliita, eli maksavatko ikinä itseään takaisin.

Tästä päästäänkin tietenkin siihen kysymykseen, joka lämmitysmuotoa valittaessa tuntuu olevan aina päällimmäisenä, eli takaisinmaksuaika. On hieman ristiriitaista, että lämmitysmuotoa valittaessa lasketaan investointia ja käyttökuluja euron tarkkuudella yrittäen päästä käsitykseen, milloin mikäkin lämmitysmuoto maksaa itsensä takaisin. Samaan aikaan kuitenkin talon sisustuksessa ja varustelussa tehdään monia kalliita ratkaisuja, joissa ei mietitä takaisinmaksuaikaa. Vai oletteko kuulleet, että joku miettisi, kuinka nopeasti keittiön kivitasot maksavat itsensä takaisin? Tai poreamme? Tai viimeisen päälle kalliit lattialaatat tai parketit? Näistä meille on tulossa todennäköisesti vain kivitasot keittiöön, eli edellisessä talossa totesimme ne ehdottomasti niin toimivaksi, että niistä emme luovu.

Yritän siis sanoa, että käytän ihan älyttömästi aikaa ja hermoja lämmitysmuodon valintaan, koska samassa yhteydessä "kuuluu" miettiä takaisinmaksuaikoja jne. Samaan aikaan kuitenkin saatamme "tuhlata" rahaa asioihin, jotka eivät ikinä maksa itseään takaisin. Pitäisi vaan ehkä luottaa omaan intuitioonsa, eli päätyä sähkökaapeleihin :) Siihen rinnalle voisi sitten panostaa hieman lisärahaa ilmalämpöpumppuun ja ottaa kahden sisäyksikön malli, eli lämmitys (ja jäähdytys) hoituisi vielä tehokkaammin. Katsotaan nyt mihin päädytään.

LVI-urakointi

LVI-urakoitsija on siis myös edelleen valitsematta. Ongelmana on ollut osittain se, että lvi-firmat eivät ehdi tehdä tarjouksia. Heillä menee niin lujaa, eli töitä riittää, että eivät ehdi tehdä uusia tarjouksia. Lisäksi itselläni on lomien loputtua aika ollut niin kortilla, että en ole pystynyt potkimaan asiaa eteenpäin. Yhden tarjouksen olen saanut ja se tuntuu sen verran arvokkaalta, että tuskin päädyn siihen. Tämä asia pitäisi kuitenkin ratkaista mahdollisimman pian, jotta hommat eivät jää siitä kiinni. Pitää yrittää edistää asiaa ensi viikolla.