Sokkelit valmiina ja tasoitettuna

Viime tiistaina sain täydennyskuorman betonia autotallin anturaan, joten saatiin sekin sitten valettua valmiiksi. Hintaeroa itse myllytetylle betonille tuli 70 euroa, joten en viitsinyt angiina päällä alkaa sekoittelemaan. Lisähintaa laskentavirheestä tuli kaiken kaikkiaan 150 euroa. Tyhmästä päästä kärsii lompakko.

Soitin K-Rautaan ja ihmettelin heille, miksi viemärin tarkistusputkesta puuttuu jokin osa. Eli teleskooppiputken yläpuolinen osa ei mene tiiviisti alapuoliseen putkeen. Selvisi, että "pojat" olivat toimittaneet väärän alaosan meille. No, muuten hyvä, mutta kun se on jo upotettu paikoilleen. He lupasivat, että sen voi kyllä vaihtaa, eli ei auttanut muu kuin kaivaa tarkistusputki ylös.

Laukaan Rautiasta soitti viikolla ja kyseli, miten kävi perustustarviketarjouksen kanssa. Sanoin, että muuten oli ihan samoissa K-Raudan kanssa, mutta styroxi oli yllättävän kallista (K-Raudan hinta routa-styroxille oli reilu 40 euroa / paketti ja Rautian hinta yli 60 euroa). Myyjä ihmetteli, kuinka K-Rauta voi tarjota niin halvalla. Selvisi, että Rautian hinta olikin kuutiohinta, ja pienen laskutoimituksen jälkeen totesimme, että Rautian kautta styroxit olisivatkin tulleet pari sataa euroa halvemmaksi. Olin vain kiireessä katsonut, että onpa kallista styroxia ja tilannut tavarat K-Raudasta. No, katsotaan seuraavan kerran sitten uudestaan...

Sain sovittua sokkelin muurausurakankin. Alun perin olin siinä harhakuvitelmassa, että muuraisin itse sokkelit ja korkeintaan palkkaisin muurarin ollen itse apumiehenä. Todellisuus on kuitenkin kuvitelmia ihmeellisempää ja niinpä totesin, että kun kesälomatkin tuli lusittua, ei muuraus minulta onnistu. Palkkasin Tapperin Jimpan ja Muhosen Heikin muuraamaan sokkelit ja se oli kyllä viisas veto. Oli ilo katsella, kun ammattilaiset tekivät hyvää jälkeä ja sokkelit tulivat valmiiksi nopeasti. Itse en olisi millään pystynyt tuota urakkaa tekemään. Jimppa ja Heikki aloittivat keskiviikkona talon sokkelista tehden pitkän päivän ja alla tulos:

Mukavalla mallilla. Ammattilainen osaa suunnitella tuon tekemisen viimeisen päälle. Ihmettelin, miksi nuo harkot pitää tuohon päälle nostaa pystyyn. Siitä se valkeni, eli ne on siitä kätevä kaataa suoraan paikoilleen. Talon sokkeli muuten meni siinä mielessä mukavasti, että yhtään harkkoa ei tarvinnut leikata, vaan meni täysillä harkoilla.

Jimppa ja Heikki jatkoivat parina iltana ja autotallin tulivat tekemään lauantaina. Myös pilariharkot he muurasivat lauantain aikana. Itse mittailin pilareiden paikat ja yllättävän lähellä ne olivat. Kahta pilarin anturaa siirsin hieman rautakangen avulla, jotta menivät paremmin paikoilleen. Lopulta Jimppa ja Heikki olivat myös parin pilarin raudoitukset tehneet uudestaan, jotta saivat oikeille paikoilleen.

Lauantai olikin sitten pitkä päivä ja yritimme tehdä asioita niin paljon eteenpäin kuin pystyimme. Aamupäivä meni hieman hohhaillessa ja harkkoja kantaessa. Lisäksi purin anturalaudoitukset talon
ympäriltä. Todella helppo oli laudoitukset purkaa, kun ne oli tehty "elementeistä". Siinä on nyt pihassa iso pino valmista siivua, kuka vaan tarvii. Ajattelin, että myyn nuo muotit puutavaran hinnalla jollekin tarvitsijalle, joten pelkällä puutavaran hinnalla saisi valmiit muotit. Täytyy käydä tarjoamassa Brittilän rannan uudella alueella jollekin rakentajalle.

Urakoitsija kävi aamupäivällä tuomassa työmaakyltin pellolle, joten on sekin byrokratia nyt kunnossa. Ei ne tosin rakennusvalvonnassa ole olleet siitä kiinnostuneita, täällä maalla ei ole niin tarkkaa. Lisäksi urakoitsija lupasi lainata liippaa, jolla sokkelin tasoitus on helppo tehdä. Itsellä kun oli vain jokin Pekalta lainattu hiukan liian pieni ja väärän mallinenkin lasta.

Iltapäivän puolella aloitin sitten sokkelin tasoituksen. Vanha kunnon Hong Kongista ostettu porakone (maksoi 12,90 joskus kymmenen vuotta sitten) antoi jo ensimmäisen sekoitussatsin kohdalla ymmärtää, että nyt ollaan liian kovilla. Toisen satsin sekoituksessa savut tulivat sitten ulos, joten se porakone oli tullut tiensä päähän. Hyvin se palveli hintaansa nähden. Oikeisiin töihin sitä tosin ei ole tarkoitettu. Onneksi Jimppa lupasi lainata omaa sekoitintaan, joten hain sen saman tien ja pääsin jatkamaan hommaa. Oikealla kunnon sekoituskoneella homma toimikin hiukan paremmin.

Sokkelin tasoitusta. Alku meni harjoitellessa, lopussa tuntui, että alkaa jo vähän osata. Sokkelin tasoitus oli muuten huomattavasti mukavampaa tehdä nyt, kun ulkopuolisia täyttöjä ei ole vielä tehty. Äkkinäisellä alkoi tosin selkää särkemään jo tuossakin asennossa pidemmän päälle, mutta kyykyssä maanrajassa tehden olisi monin verroin hankalampaa. Suosittelen siis ehdottomasti tätä tapaa. Pinnoitusta emme varmaankaan ehdi tehdä ennen ulkopuolisia täyttöjä, joten se jää myöhemmäksi.

Heljä aloitti oman urakkansa talon sokkelin sisäpuolisella eristämisellä, eli styroxia kaksi kerrosta sokkelia vasten. Muutamalla nelosen naulalla kiinni, niin pysyvät sisätäyttöihin saakka paikoillaan.

Heljä naulaa styroxia. Nuo raudoitukset ovat kantavien väliseinien anturoiden tartuntoja.

Kun Heljä oli saanut styroxit paikoilleen, käynnistin betonimyllyn ja tein muurauslaastia. Tällä laastilla Heljä sitten teki anturan toiseen laitaan viisteen, jota myöten patolevy asennetaan, eikä tarvitse erikseen asentaa bitumilevyä. Yhteensä laastia taisi mennä viisi myllyllistä, eli aika mukavasti.

Heljä pääsi muuraushommiin :)

Itse tein sokkelin tasoituksen talon osalta loppuun ja auttelin sitten Heljää viisteen teossa. Loppua kohden virta alkoi loppumaan, eikä millään olisi enää jaksanut pestä työkaluja, mutta ei auttanut, sekin oli tehtävä.

Päivän tulos. Näyttää hyvältä ainakin omaan silmään.

Lauantai-iltana palauttelin työkaluja Jimpalle ja alkoikin ripsimään vettä. Ei auttanut, kuin lähteä suojaamaan vasta tehty sokkelin tasoitus. Nostelimme Jimpan kanssa finnfoam-levyjä sokkelin päälle ja anturan muottisiivuja päälle. Homma toimi muuten hyvin, mutta seuraavana päivänä huomasin, että levyjen rakojen kohdalla juuri tehtyyn viisteeseen oli vesi porannut reikiä. Lisäksi sunnuntain kovat tuulenpuuskat olivat lennättäneet osan levyistä pois sokkelin päältä ja samalla osa sisäpuolisista styroxeista oli irronnut. No, täytyy ne kiinnitellä uudestaan.

Tänä iltana kävin sitten yksin tontilla ja tasoittelin autotallin sokkelin sekä poistin anturalaudoitukset tallin ympäriltä. Tasoitus alkoikin sujua jo oikein mukavasti, jälki ja vauhti parani koko ajan. Niin tietysti tässä kävi, niin kuin monessa muussakin, eli juuri kun oppi miten tehdään, tuli urakka valmiiksi. Illan jo pimetessä viimeistelin talon sokkelin tasoituksen, eli vetelin tasoituksessa jääneet rippeet pois. Ne lähtivät kätevästi kittilastalla.

Soittelin kaivinkonemiehelle ja sovimme, että hän tulisi loppuviikosta aloittelemaan sisätäyttöjä. Talon täyttö pitää tehdä kahdessa vaiheessa, koska välissä täytyy valaa väliseinien anturat ja muurata niiden perustukset. Hiukan kiire meinaa taas tulla, eli mielellään patolevyt saisivat olla paikoillaan ja sadevesiputket hollilla, jotta ulkotäyttöjäkin voisi tehdä samalla. Huomenna täytyy siis taas ahkeroida.

Puhdistamokin oli muuten viimein tullut tontille. Olin jo ehtinyt huolestua, kun sitä ei kuulunut, vaikka alunperin lupasivat toimituksen elokuun puoleen väliin. Soitinkin sitten viime viikolla K-rautaan ja selvisi, että odottelivat tarkistuskaivoa, itse puhdistamo oli tullut jo aiemmin varastoon. Toimittivat sen sitten tänään tontille.

Sähköliittymää ei ole vielä kuulunut. Se on nyt viikon myöhässä. Tontilla on sen vuoksi ollut nyt reilun viikon aggrekaatti vuokralla. Muuten ei harmita, kuin että kohta olisin jo vuokran hinnalla ostanut oman aggrekaatin. No, sähköliittymäsopimuksen mukaan meille pitäisi kyllä tulla hyvityksiä tuosta myöhästymisestä sen verran, että ei tässä pitäisi tappiolle jäädä.

Perjantai 13.

Viime viikko meni anturan valua valmistellessa. Muotteja tuli tehtyä yhteensä ehkä kolme täyttä työpäivää. Lopulta kävi niin hyvin, että sahauksesta tullut lauta riittikin juuri ja juuri muotteihin. Eli aivan täydellisen hyvin tuli sekin vahingossa optimoitua, kun osa niistä laudoista meni taapelin tuuletusrimaksi.

Yhtenä päivänä oltiin koko porukalla, minä tein muotteja Jeremian kanssa ja muut raivasivat hieman paikkoja.

Tytöt ahkerana!

Kaikki ahkeroi!

Valu sovittiin perjantai-iltaan. Sain mukavan könttähinnan Syrjän betonilta ja toimituksenkin illaksi puoli kahdeksalta, joten apumiehiä oli helpompi saada paikalle. Hintaeroa ei loppupelissä ollut kolmen eri betonitoimittajan kesken juurikaan. Käytännössä homman ratkaisi toimitusaika.

Koskaan aiemmin en ole ollut anturan valua itse suunnittelemassa, joka johti siihen, että moneen asiaan tuli kysyttyä neuvoa kokeneemmilta ja viisaammilta. Osa asioista tuli taas opeteltua kantapään kautta ja kokeilemalla, kuten muottien tukitolppien teko. Lopulta parhaaksi osoittautui vinoon leikattu lauta, se upposi helposti ja kohtuullisen tukevasti sepeliin. Muotteja vahvistettiin vielä latomalla harkkoja muutaman metrin välein, jotta muotit eivät leviäisi ja siten aiheuttaisi betonille lisämenekkiä turhan päiten.

Betonin menekin olin laittanut viimeisen päälle excel-taulukkoon, johon laskin eri sivujen pituudet ja osassa sivuja nostin korkeutta arvion mukaan sopivaksi. Tämän mukaan tilasin sitten betonin, paitsi viime hetkellä vähensin puoli kuutiota, kun tuntui, että on toleranssia vähän liikaakin. Ei kuitenkaan olisi mukava sijoittaa kuution mönttiä johonkin nurkalle...

Torstai-iltana alkoi tulla jo hieman paniikki, kun raudoitukset olivat kovasti kesken (itse asiassa aloiteltiin vasta torstai-iltana) ja torstai ja perjantai piti kuitenkin olla jo töissä. Venytin päivää torstaina niin pitkälle kuin tontilla luonnonvalossa näki jotakin. Viimeisenä asensin pilarianturoiden alle finnfoamia (tai siis sinistä eristettä), koska sitä näki vielä asentaa sen vaalean värin vuoksi. Perjantaina lähdin hieman aiemmin töistä ja hain loppuja tarvikkeita rautakaupoista. Starkista hain muoviset raudoituskorokkeet, koska ajattelin, että aika ei yksinkertaisesti riitä sitomaan rautoja muottilautoihin roikkumaan. Tämä olikin ihan hyvä ratkaisu lopulta.

Sitten tontille ja kauhealla hötkyllä loppuja raudoituksia tekemään. Ensin muutaman pilarin alle vielä eristeet ja sitten surraamaan (raudat olin leikannut sopivaksi jo edellispäivänä). Lauri ja Anna tulivat jossakin vaiheessa pyörähtämään ja Laurista olikin kovasti apua viime hetken raudoituksissa, kiitos vaan! Lapsetkin paiskivat mukavasti töitä ja auttoivat minkä pystyivät.

Pienen tytön evästauko :)

Kovalla vimmalla viimeisiä raudoituksia...

Betoniauto kaartoi pihaan hieman etuajassa ja vasta siinä vaiheessa muistin, että väliseinien anturoille piti laittaa tartunnat. Nopeasti nekin mitattiin ja porasin muotteihin reiät raudoille sekä raudoitin. Enpä olisi uskonut, että sellaisella vauhdilla tällainen nörtti osaa surrata rautaa. Toivottavasti tuli oikeisiin kohtiin, en ole vieläkään tarkistanut.

Mitä useampi kokki sen sakeampi soppa...

Siitä se lähtee...

Pumppuauto alkoi sitten pumpata aloittaen talon anturoista. Aluksi letkun varressa oli Tissarin Heikki, joka oli nähtävästi tehnyt hommaa aiemminkin. Itse tartuin lapioon ja tasailin pintaa silmämääräisesti. Pekka kulki perässä ja viimeisteli laudalla. Homma sujui mukavasti ja tosi nopeasti. Kohta jo oltiinkin autotallin puolella. Siinä kohtaa tulikin yllätys, eli anturaa oli valamatta muutama metri, kun pumppumies ilmoitti, että nyt on tavara loppu. Täh! Missä nyt on mennyt pieleen. Epäilin jo, että ovatko toimittaneet oikeata määrää tavaraa, koska muotit eivät olleet juuri missään kohtaa pullistuneet, joten ylimääräistä menekkiä ei ihan kauheasti olisi pitänyt olla.

No, ei auttanut muu, kuin viimeistellä ne mitä oli viimeisteltävissä. Pumpun perästä saatiin vielä muutama kottikärryllinen tavaraa, kun letku tyhjennettiin ja sen avulla anturaa saatiin sille mallille, että ei jäänyt yhtään kulmaa vajaaksi. Lopulta jäi n. viiden metrin matka valamatta + autokatoksen pilareiden anturat. Selkä alkoi jo mukavasti ilmoittamaan, että ei tämä ole toimistoihmisen hommaa, kun siinä iltaa kohden valua tasoiteltiin ja viimeisteltiin. Fiilistä laski suunnattomasti betonin loppuminen.

Tässä pari kuvaa vielä:

Ite isäntä

Pekka tasoittaa pintaa. Ja hyvä tulee!

Illalla tarkistelin laskelmia ja huomasin, että laskuvirhehän sinne exceliin oli tullut ja sen vuoksi tilaus jäi 600 litraa liian pieneksi. Tämä virhe ei tosin kokonaan riittänyt, vaan vajausta oli yhteensä 900 litraa, eli jos olisin jättänyt sen viime hetken massan pienentämisen tekemättä, olisi määrä ollut juuri sopiva, vain parisataa litraa liikaa. Vaihtoehtoja mietin ja laskeskelin, että kun maanantaina tulee Starkilta kuorma muurauslaastia, niin samaan kuormaan saisi kuivabetoninkin. Lopulta valmisbetoni tuli vain 50 euroa kalliimmaksi, joten olen huomiselle tilannut sen yhden lisäkuution tavaraa eikä tarvitse näin ollen vääntää sitä betonimyllyllä.

Perjantaina tontilta lähtiessä toisen auton takaikkuna jumittui alas eikä millään suostunut nousemaan (sain vasta tänään maanantaina nousemaan värkättyäni pitkän aikaa).

Olipa tämä siis perjantai 13. päivä. Kaiken lisäksi pe-illalla alkoi kurkussa tuntumaan kipua ja sunnuntaina todettiin angiina. Joten otetaan tässä pari päivää hieman rauhallisemmin...

Näin vähästä jäi kiinni autotallin antura (lisäksi kolme pilarianturaa)

Lauantaina hain Tissarilta vesisäiliön, puhdistelin sen ja nostin vanhaan notkuvaan peräkärryyn. 500-600 litraa kerrallaan viitsi säiliöön laittaa vettä ja vielä kärryn pohja kesti. Saamme Tissarilta vettä säiliöön, joten ei tarvitse sen kauempaa lähteä hakemaan. Omaa vettä kun ei vielä ole, vaan porakaivo on vasta syyskuussa tulossa. Lauantaina ja sunnuntaina kävimme kastelemassa anturoita, jotta ei liian nopeasti kuivuisi ja aiheuttaisi halkeamia. Lisäksi talon anturat peittelimme lauantai-iltana muoveilla, jotta ei siitä vesi haihtuisi.

"Juokseva vesi"

Tekemällä oppii ja väärin tekemällä kaksin verroin

Viime kirjoituksen jälkeen on tapahtunut paljon ja yritän tähän tiivistää oleellisimmat. Pahoittelen pitkää tekstiä ja suurta kuvien joukkoa yhdessä kirjoituksessa. Viimeinen viikko on vaan yllättäen ollut niin hektinen, että ei ole yksinkertaisesti ehtinyt ja jaksanut kirjoittaa. Ohjelma on muodostunut lähinnä siitä, että aamulla linnun laulun aikaan tontille ja illalla auringonlaskun aikaan takaisin. Sunnuntaikin meni autoa hakiessa pohjoisesta, joten ei ehtinyt silloinkaan levätä saati kirjoittaa.

Osa 1. Pohjien teko (26.7. - 4.8.2010)

Pohjat ovat nyt valmiina, valmistuivat itse asiassa vasta eilen. Seitsemän pitkää päivää siinä meni, mutta nyt alkaa olla perustuksia vaille. Tietä ei vielä tehty valmiiksi, vaan levitettiin siihen vain hieman mursketta, jotta kantaa autoja ja saadaan tarvikkeet perille saakka. Tehdään vasta sitten valmiiksi, kun raskain liikenne loppuu, eikä rummut näin mene rikki heti alkuun. Anturoiden aluset on nyt tärytetty, toivottavasti riittävästi. Pientä kommellusta on matkan varrella ollut. Viime torstaina Suomen mitatun historian kuumimpana päivänä (ja taas viikon työläin raksapäivä oli viikon kuumin) huhkimme salaojia talon ympärille. Saatiinkin ne valmiiksi ennen lounasta (tosin hieman myöhäistä) ja lähdin käymään kotona syömässä. Jo matkalla välähti mieleen, että olisi varmaan hyvä jostakin saada taloon vettä ja viemärikin olisi hyvä. Eli unohdimme kaivaa niille kanaalit ja laittaa putket paikoilleen. No ei muuta kuin yksi sivu auki ja lisää harjoitusta.

Tämän  lisäksi teimme alkuun kaivinkonekuljettajan suosituksen mukaan anturan pohjan pelkästä hiekasta. Ahokkaan Seppo kävi yhtenä iltana tontilla ja siinä tuumailtuamme päätimme, että kapillaarikatkon vuoksi vaihdetaan kuitenkin anturan alle sepeli, eli samaa tavaraa, kuin salaojaputkien ympärille. Ja näin itse asiassa perustussuunnitelmassakin sanottiin. Kaiken lisäksi olin vielä vuokrannut aivan liian pienen täryn anturan pohjien täryttämiseen (vain 80 kg) ja Seppo kehoitti vuokraamaan isomman. Otin sitten kerralla riittävän ison, eli 400 kg täryn.

Tekemällä siis oppii ja väärin tekemällä ainakin tuplasti (oikein ja väärin).

Onneksi Ajan-Koneen loistavaan palveluun kuuluu ainakin tämän tyyppisen kaluston veloitukseton kuljetuspalvelu, eikä itse ole tarvinnut kuljetuksista huolehtia. Kaluston kanssa oli pieniä ongelmia, eli ensimmäinen iso täry oli jotenkin rikki, ilmeisesti kansipahvi palanut, jonka vuoksi alkoi pätkimään. Loppujen lopuksi iso täry oli tontilla kaksi vuorokautta, mutta sitä käytettiin yllättäen vain muutama tunti. Hieman paremmalla suunnittelulla olisi voinut säästää yhden vuorokauden vuokran. Sattui vaan niin, että puiden sahautus osui eiliselle, jolloin pohjien teko oli vielä kesken.

Tässä kuvia pohjista tässä vaiheessa:

 Salaojien asennusta. Tässä vaiheessa kaikki oli "valmista". Vain viemäri ja vesijohto puuttui! Tuo sivu kaivettiin sitten auki...

Kiveä kiven perään. Sitä tontilla riitti. Ja riittää edelleen.

Pohjat aika lailla valmiina, anturalaudoitusta vaille. Kuva-arvoitus: Etsi kuvasta teknisen tilan paikka :). Tekniseen tilaan / sen alle on tuotu viemäri, vesijohdon suojaputki, maalämmön keruuputkien suojaputket varmuuden vuoksi, sähkön syöttökaapelin suojaputki ja pari muuta suojaputkea, esim. puhelinkaapelille.




Osa 2. Puiden sahautus (4.8.2010)

Kaiken kiireen keskelle piti tietenkin ottaa vielä puiden sahautus. Eli puutahan kaadettiin tontilta sen verran, että arvelin saavani pihasaunan tarpeet mukavasti ja ylikin. Puiden kaadon ja tilanteen uudelleen arvioinnin jälkeen huomasin, että maallikko ei osaa välttämättä arvioida ihan oikein. Saunan hirsistä jää nimittäin puuttumaan n. 1/3. Siitä huolimatta päätin sahauttaa nyt puut, eli isoimmista saadaan hirsiä ja lopuista muuta saunan tarvepuuta ja muutakin. Vasta sahausaamuna tajusin (rehellisesti sanottuna sahurimme Honkosen Erkki mainitsi), että anturan laudoitustarpeetkin tulevat samalla, eikä tarvitse lähteä erikseen ostamaan.

Kuvittelin, että pohjien teko ei veisi niin kauan ja sovimme sahauspäiväksi tämän viikon keskiviikon. Kuinkas ollakaan, keskiviikkoaamuna vettä tuli kuin aisaa, kun Erkki kaasutti New Holland -traktorillaan pihaan, perässään viimeisen päälle hyvin varusteltu kenttäsirkkeli. Ainakin näin maallikon silmiin tuntui, että vain automaatti-ilmastointi puuttui. Aiemmin pyydetyt talkoomiehet Niemelän Ilpo ja Karjalaisen Jaakko saapuivat juuri, kun Erkki sai sahan viriteltyä valmiiksi päivän konserttia varten. Vettä tuli ensimmäisen kahden tunnin aikana oikein rapsakasti, joten tunnelma oli taattu. Päivän aikana sää kävi monenlaisissa olosuhteissa. Muutama tunti oli välillä oikein helteistä ja päivän lopuksi tuli taas kunnon sade ja ukkonenkin jyrähteli. Pyysin vielä aamulla mukaan soitantoon Laurin Eliaksen, joka saapuikin melkein heti paikalle. Tällä porukalla, eli Erkki kapellimestarina, minä, Ilpo, Jaakko ja Elias puupuhaltimilla sekä Heljä avustavana artistina saimme päivän aikana ison tukkipinon soiteltua vielä isommaksi puutaapeliksi ja pariksi pintakasaksi. Ja kävihän naapurin Heikkikin auttelemassa loppuvaiheessa, kun pääsi töistä. Suuri kiitos talkooporukalle, tämä muistetaan!

Itse kävin päivän aikana aina välillä mukana pohjien teossa, jotta kaikki työ ei jäisi kaivinkonekuljettajalle. Tuomas tosin oli erittäin mukavalla asenteella koko pohjien teon ajan ja huolehti salaojien ja muiden asennuksesta itse, jos minä en ollut juuri silloin saatavilla. Yritin sitten ahkeroida senkin edestä sahalla, jotta muut eivät ihan kieroon katsoisi (taas se on jossakin nojailemassa lapioon...).

Kuvia päivän ajalta:

Päivä alkoi melko kosteana.

Taapelinpohja muodostuu, Jaakko ja Ilpo ahkerina, sateesta huolimatta. Harkkoperustuksen olin tehnyt jo pari päivää aiemmin. Sen jälkeen nuo parrut ja niiden päälle hirret sekä siitä kevyempään päin. Tässä vaiheessa oltiin jo sahattu aika paljon pelkkaa, kun sattui niin huonosti, että hyvät parrupuut olivat pinossa hieman alempana. Lainattiin myös Heikin pinosta pari mäntytukkia parruiksi.

Sahurimme Honkosen Erkki oli tarkkana. Jälki oli erittäin hyvää ja saanto erinomaista!

Aurinko paistoi välillä oikein helteisesti. Tässä vaiheessa taapelikin alkoi jo kasvamaan. Suurimmat hirret olivat TODELLA painavia. Neljään mieheen nostimme ne taapeliin. Taapelin sijoituksessa oli hieman tuuria, sillä yritin tehdä taapelin tuohon sahapöydän viereen, missä kuvassa näkyy maassa puutavaraa. Lopulta oli onni, että taapeli jäi suunniteltua kauemmaksi, nimittäin se oli juuri oikeassa paikassa loppujen lopuksi.

Purukasasta tuli melkoinen. Tässä tilanne toisen sahauspäivän jälkeen, eli torstaina sahasimme Tissarin puut, joita oli lähes samanlainen pino, kuin meillä (minä tosin olin mukana vain osan aikaa). Mikäli tarvitset purua, ota säkki ja lapio mukaan ja käy hakemassa. Kuulemma hyvää esim. kukkapenkissä tai pensaiden alla, kuorikatteen tilalla. Sopii myös kanin, porsaan tai muun lemmikkieläimen kuivikkeeksi.

Taapelinkulma ilta-auringossa. 


Osa 3. Anturan muottien tekoa (5.8.2010)

Kuten aiemmin todettu, anturan muotteihin saimme puutavaraa sahautuksen sivutuotteena. Laskeskelin sahaamisen kuluessa, että vajaasärmäistä lautaa tulee yli tarpeenkin, mutta kun tarkistin laskelmia muotteja tehdessämme, huomasin, että vielä joutuu ostamaan. No, joka tapauksessa sahautuksen hinnasta puolet tuli jo tienattua takaisin pelkillä anturan tarpeilla.

Lähdin siis tontille tänään iltapäivällä tarkoituksena aloitella muottien tekoa. Jeremia lähti kaveriksi ja poika näyttikin kyntensä illan aikana ollen erittäin ahkerasti mukana hommassa. Jeremia hoiti naulojen "kotkaamisen" ja kantoi lautoja ja muotteja kuin isompikin mies! Lisäksi pojalla riitti virtaa niin, että itse jouduin luovuttamaan aiemmin. Kyllä tuli isälle hyvä mieli :)

Tässä vielä kuvia:

Jeremia ja minä työn touhussa. Minulla päällä väärän sponsorin liivi, Pekalta lainattu. Jeremia hoiti siis naulojen "kotkaamisen" kuin isompikin mies!

Muutaman tunnin työn jälki oikean puoleisessa pinossa. Lautatavara uhkaa vaan loppua kesken. Nyt anturamuottia valmiina n. 130 metriä, eli siis talon anturat ja hieman päälle. Vielä pitäisi saada tallille ja kaikille pilareille muotit. Kuvassa näkyy myös kattoa vaille valmis taapeli kauniissa ilta-auringossa. Kyllä se tuntuu mukavalle, kun omalta tontilta saa noin mukavasti puutavaraa. Tosin jos olisin päätynyt pystyrunkoiseen saunaan, tekisin tuosta puutavaran määrästä vaikka kolme saunaa...