Yläpohjaan eriste, lattian valu ja hionta sekä kaikkea pientä

Onpa taas kulunut aikaa viime kirjoituksesta, melkein kuukausi. Laitetaanpa lyhyesti kuulumisia edellisen kirjoituksen jälkeen:

Viikolla 47 sain tehtyä yläpohjan iv-putkitukset loppuun, yläpohjaan saatiin villat sekä tehtiin lattian valu:

Sähkömiehen kanssa oltiin sovittu, että hän tulee keskiviikkona laittamaan lattialämmityskaapelit sekä lisäksi oli tarkoitus tehdä porakaivon kytkentä. Ahosen Tommi oli tulossa myös keskiviikkona puhaltamaan yläpohjaan villoja. Niinpä maanantaina ja tiistaina oli minulla ohjelmassa yläpohjan iv-putkitusten loppuun saattaminen sekä eristäminen. Lisäksi piti raudoittaa lattia loppuun ja asentaa raudoituskorokkeet lattiaverkkoon sekä tehdä porakaivon suojakaivolle eristyskansi, betonikansi kun ei juuri pakkaselta suojaa. Ohjelmaa oli siis kylliksi.

IV-putkitukset tuli tehtyä käytännössä maanantaina loppuun ilman suurempia takaiskuja. Lisäksi IV-vastaava Pasi Puupponen kävi katsomassa putkitukset, että oli tehty suurin piirtein oikein. Ja nehän oli ihan hyvin hänen mielestään.

Eristyksiä tein sitten putkille maanantaina ja tiistaina. IV-putkien ympärille laitoin Rockwoolin alumiinipintaista laitemattoa, eli 50 mm villa, jossa toisella puolella alumiinipaperi tms. Sen laittaminen oli kohtuullisen helppoa ja nopeaa hommaa. Eli ensin leikkelin putken halkaisijan mukaan sopivia paloja, kietaisin ne putken ympärille ja "jekkulangalla" kiinni. Liesituulettimen poistoputken eristäminen sitä vastoin ei ollut niin kovin hauskaa. Se tehtiin hieman järeämmästä tavarasta, eli "kanaverkko"päällystettyä palovillaa kaksi 50 mm kerrosta. Liesituulettimen poistoputki sattuu menemään mukavasti mutkilla, joten villoittaminen oli työlästä ja hankalaa. Villakin loppui pienen pätkän vuoksi kesken, joten sitä joutui välillä hakemaan lisää. Nyt olisi sitten vajaa rulla ylimääräistä.

Tässä pari kuvaa putkituksista:

Yläpohjasta tulee kolme IV-putkea yläkerran läpi alas (näistä tuloilmakanava vielä hieman kesken, eli äänenvaimentaja tulee tähän pystyputkeen). Lisäksi radon-putki ja viemärin tuuletus. Musta putki on armaflexillä eristetty jäteilmakanava.

Kaikki liitokset IV-putkissa kiinnitettiin siis lopulta pop-niiteillä tai ruuveilla. Lisäksi kietaisin ilmastointiteipin näihin saumoihin.

Liesituulettimen poistoputki on vielä mutkaisempi kuin mitä kuvassa näkyy, eli tässä loppupäätä. Ilmanvirtauksen kannalta olisi kai ollut parempi käyttää 45 asteen käyriä, mutta en jaksanut enää hifistellä.

Höyrynsulkujen läpiviennit tulevat vaivattomasti todella tiiviiksi Uponorin valmiilla läpivientikappaleilla. Sen verran täytyy antaa palautetta Uponorille, että voisivat tehdä valmiiksi näitä myös 160 mm putkelle, eli valmiina löytyy vain 100 ja 125 mm putkelle, joista sitten joutuu tuunaamaan isommille putkille.

Tiistaina iltapäivästä pääsin lopulta myös lattiaverkkojen kimppuun, eli sidoin aiemmin valmiiksi leikellyt palaset toisiinsa surrilangalla. Sen jälkeen raudoituskorokkeet alle. Niitä meni reilun 100 m2 alalle n. 300 kpl. Joissakin kohdissa lattian paksuus jäi niin ohueksi, että meinasi olla haasteellista saada raudoitus pysymään riittävän alhaalla, mutta hieman säätämällä, kääntämällä ja vääntämällä lopulta asettui sopivaan tasoon. Korokkeet loppuivat yllätys yllätys kesken, mutta hain lisää keskiviikkoaamuna ja sainkin asennettua ennen sähkömiehen tuloa. Porakaivon eristekansi jäi vielä tekemättä.

Sähkömies tuli keskiviikkona laittamaan lattialämmityskaapeleita. Olin siinä apuna, eli lähinnä porasin ja piikkasin reikiä väliseinien alajuoksuun ja perustukseen, joihin sitten tuli lämmityskaapelin toinen pää ja putki termostaattia varten. Lisäksi viritin kanavapuhaltimen kuntoon valua varten. Eli ostin Biltemasta 16 euron kanavapuhaltimen, jonka avulla valun aikana ja jälkeen tuleva kosteus saadaan tehokkaasti poistettua. Poistotehoa puhallin lupaa huimat 99 m3 tunnissa, joten puhallin on lähes yhtä tehokas, kuin IV-koneemme. Kun lisäksi poistin jäteilmakanavasta tulpan ja uunin hormikin on auki, luulisi kosteuden poistuvan kohtuullisen tehokkaasti.

Sitten tein porakaivolle eristekannen, eli kaksi 50 mm finnfoamia päällekkäin muotoon leikattuna, laudat molemmille puolille ja kierretangon ja muttereiden avulla kiristin kannen paketiksi. Hyvä tuli vaikka itse kehunkin. Tosin vähän väljä lopulta, mutta täytyyhän siellä ilma vähän vaihtua :). Sähkömieheltä loppui sitten kuitenkin aika kesken, joten porakaivoa ei saatu vielä kytkettyä. Onneksi tässä vaiheessa ei sille ole vielä edes käyttöä. Tosin vettä olisi kai hyvä päästä hieman vaihtamaan kaivosta.

Porakaivon eristekannesta tuli ihan pätevä. Porakaivossa näkyy pystyssä salaojaputki, eli pintavesiä ei ainakaan kaivon kautta pitäisi päästä varsinaiseen porakaivoputkeen. Tuo harmaa mötikkä on komposiittirakenteinen painesäiliö. Kaivoon pitää asentaa kytkennän yhteydessä varmuuden vuoksi vielä pakkasvahti, jotta vermeet eivät pääse jäätymään. Kannessa näkyvään reikään asensin tuuletusputken.

Valua odotellessa. Lattiasta törröttävät suojaputket ovat keittiösaarekkeen sähköistyksen suojaputkia.

Pesutilapääty. Nuo harjateräksen pätkät ovat kaatomerkkejä, eli lattiamiehet osaavat linjata kaadot oikein ja poistavat sitten valun aikana nuo merkit.

Ahosen Tommi tuli vielä keskiviikkoiltana puhaltamaan villat yläpohjaan. Puhaltamista varten päätyseinään tehtiin aiemmin "luukku" tuulensuojalevyyn. Kattotuolit olivat sen verran ahtaat ja viemärin tuuletusputki tuli kaikista suurimman aukon kohdalle, jonka vuoksi luukku yläpohjaan jäi tosi pieneksi. Niin vain kuitenkin Tommi kömpi luukusta sisään kiikkerien tikkaiden avulla. Itseltäni olisi ehkä jäänyt tekemättä. Tommin poika käytteli puhalluskonetta alhaalla ja Tommi puhalsi villat. Homma kävi kätevästi, tosin puhalluskoneen moottori ilmeisesti vähän reistaili välillä.

Villojen puhallus kesti reilu pari tuntia ja poistin itse sillä aikaa pressut yläkerran aukkojen päältä, jotta niihin ei mahdollisesti kondensoituisi valun aikana / jälkeen vettä, joka sitten tippuisi valun pintaan pilaten jäljen. Lisäksi yritin katsoa, että kaikki paikat olisivat valmiina valua varten, virittelin valot paikoilleen, suojamuovit ikkunoihin jne. Kuvia puhalluksesta ei tullut otettua, sen verran hämärähommaa oli, kun ilta oli jo pimentynyt. Kiitos Tommille päivän venytyksestä tässä kohtaa, eli kelit olivat valua ajatellen sellaiset, että ilman yläpohjan eristettä oltaisiin oltu ns. nesteessä, kun ulkona taisi olla pakkasta jotain 15 astetta vai oliko jopa enemmänkin.

Torstaiaamuna menin hieman ennen seitsemää raksalle. Lattiamiehet olivatkin jo paikalla virittelemässä vehkeitään. Katsottiin korko sekä kaatojen paikat läpi. Lattiamiehet näkivät parhaaksi, että tuen vielä lattiakaivot laudalla oikeaan korkoon, jotta pysyvät paremmin paikoillaan. Niinpä katkoin vielä sopivat laudanpätkät ja tuin kaivot paikoilleen. Tällä välin betoniauto olikin jo saapunut pihaan ja alkoi pumpata betonia sisään. Homma lähti etenemään mukavasti, joten hipsin välillä kotiin ja palasin myöhemmin tarkistamaan tilanteen ja räpsimään kuvia. Betonia tuli täydet lastit, eli pumppuauton kyydissä 5 kuutiota ja toisen auton kyydissä 6 kuutiota. Pumppauksen aikana arvuuteltiin, riittääkö betoni vai joutuuko hakemaan vielä pienen satsin lisää, mutta lopulta se riitti ja hieman jäi vielä ylikin.

Tasoiteltuaan lattian miehet kävivät tauolla ja palasivat jonkin ajan kuluttua liippaamaan. Eli betonia ei voi liipata saman tien, vaan siitä pitää ensin kadota vettä riittävästi (ilmeisesti imeytyy / valuu styroxien alle), jonka jälkeen liippaus voidaan suorittaa. Itse sain seurata lähinnä sivusta ja olla kameramiehen virassa, kun ammattimiehet hoitivat lattian kuntoon. Aika hyvän näköistä jälkeä ensi tuntumalla näytti tulevan.

Lattiamies liippaa.

Valmis, liipattu pinta tuoreeltaan. Höyryä alkoi muodostua mukavasti, kun ovesta puski kylmää ilmaa sisälle.

Torstai-iltana totesin, että nyt on hyvä pitää pieni breikki, kun ulkoverhoustarvikkeetkaan eivät olleet tulleet, joten otin pienen irtautumisen kahden nuorimman lapsen kanssa. Heljä kävi Adalmiinan kanssa levittelemässä perjantaina muovit lattiaan, jotta valu ei kuivu liian nopeasti. Sovin seuraavan viikon alussa Ajan-Koneen kanssa, että he tuovat lattianhiontakoneen paikalle perjantaina, jotta voin tehdä betoniliiman hionnan lauantaina. Betoniliimahan muodostuu valun pintaan ja se pitää poistaa erityisesti laatoitettavien kohtien alta, jotta vesieristeet yms. tarttuvat kunnolla kiinni. Lisäksi betonilaatan kuivumisen väitetään nopeutuvan reilusti liiman poistamisen jälkeen.

Viikko 49

Valusta oli siis reilu viikko, kun aloin hiomaan betoniliimoja pois lattiasta. Muovit Heljä kävi poistamassa torstaina. Koneen mukana tuli muutama karkea hiomapaperilaikka, joiden avulla hionta oli siis tarkoitus tehdä. Ensin virittelin koneen käyttökuntoon ja aloitin homman. Konehan meinasi tietysti karata ensin käsistä, eli muutama hetki siinä meni ennen kuin sai kunnolla juonesta kiinni ja koneen käsien jatkeeksi. Sen jälkeen kone alkoi n. suurin piirtein totella käskyjä.

En tiedä olinko liian tosissaan betoniliiman poistamisen kanssa, mutta minusta tuntui, että hiomapaperi ei pure riittävän hyvin. Kävin joka kohdan kahteen kertaan läpi, mutta vielä näytti, että liimaa on reilusti jäljellä. Lauantain muutaman tunnin hionnan jälkeen sain valmiiksi keittiöpäädyn, vaikkakaan en ollut tyytyväinen lopputulokseen. Betonipölyä hionnassa tulee melko paljon, joten hengityssuojaimet olivat todella tarpeen. En ollut muistanut hankkia imuriin lisää paperisia pölypusseja, joten jouduin tulemaan toimeen yhdellä pussilla ja aina välillä tyhjentämään pussia. Näin siis imurointia hoidettiin laihialaiseen tapaan.

Jatkoin hommaa itsenäisyyspäivänä (tulipahan juhlittua hieman eri tavalla tällä kertaa...). Pesutilapäädyssä tuntui, että hiomapaperi puree paljon paremmin, eli olisiko voinut johtua paksummasta laatasta, että laatta olisi hieman kosteampi ja pinta pehmeämpi. Kävin kuitenkin läpi loput lattiasta. Edelleen jäi mietityttämään, onko liimaa liikaa jäljellä. Niinpä soitin Ahokkaan Sepon käymään paikalla tiistaina. Hän pääsi paikalle vasta iltapäivällä, joten kävin varmuuden vuoksi hakemassa aamulla vuokraamosta kuparilaikan (kuparinen laikka, johon kiinnitetty teollisuustimantteja) ja kävin vielä kerran koko lattian läpi. Kuparilaikka purikin paljon paremmin, eli sen avulla homma sujui jouhevammin ja paremmin. Valussa / liippauksessa oli kuitenkin jonkin verran pientä epätasaisuutta, joka osin tasoittuu kuparilaikalla, mutta johon hiomapaperi ei kunnolla pure.

Seppo tuli sitten käymään ja totesi, että on hiottu aivan riittävästi. Epäselväksi tosin jäi, enkä sitten hoksannut kysyä, että olisiko vähempikin hionta riittänyt...

Tässä vaiheessa huomasin muuten, että kosteus on valun jälkeen poistunut todella hyvin. Välipohjan harvalaudoitus on nimittäin kutistunut niin paljon, että sen ja välipohjapalkkien väliin on tullut rakoja. Tästä johtuen harvalaudoitus täytyy käydä läpi ja naputella kiinni, jotta se ei jää narisemaan. Lisäksi huomasin, että yläkerran ikkunoiden uloimman puitteen sisäpintaan on tullut reilusti jäätä. Arvelisin tämän johtuneen siitä, että poistoilmapuhallin on poistanut sen verran vauhdikkaasti ilmaa, joten korvausilmaa on sitten tullut ikkunoista sisään. En tiedä, mikä on totuus tässä asiassa. Ensin säikähdin, että nyt ikkunanpuitteet kastuvat, mutta ulommainen puitehan onkin kokonaan alumiinia, joten mitään ongelmaa ei pitäisi tulla. Antaa siis jään hävitä sieltä aikaa myöten tai täytyy jossakin vaiheessa käydä raappaamassa pois, kun ehtii / muistaa.

Betoniliiman hiontaa. Tässä vaiheessa ei ollut vielä kovin pölyistä.

Ulkoverhoustarvikkeet eivät olleet vielä tulleet, vaikka niiden piti tulla tällä viikolla. Koolauspuuta oli kuitenkin jäänyt jonkin verran sisätöistä, joten aloittelin perjantaina sen lyömistä paikoilleen. Taloonhan tulee vaakaverhous, joten koolaus tehdään yksinkertaisesti asentamalla kakkoskakkonen pystyyn. Kakkoskakkosta oli sen verran nipussa, että se riitti lähes kokonaan tien puoleiselle seinälle. Telineitä en viitsinyt vielä värkätä, joten koolaus jäi irti vielä yläpäästä, mutta sen voi lyödä kiinni samalla, kun paneelia lyödään kiinni.

Perjantaina sain sovittua myös autotallin rungon pystytyksestä. Olin sopinut aiemmin alustavasti talon urakoitsijan kanssa, että jos he vain ehtivät, niin tekisivät rungon pystytyksen. Heillä alkoi kuitenkin syksyn mittaan ohjelmaa olemaan sen verran paljon, että sovimme, että yritän löytää muita tekijöitä. Niinpä soittelin Muhosen Heikille, josko he Jimpan kanssa ehtisivät hoitaa homman. Sovimme, että jos vain kelit sen verran lauhtuvat, niin yritetään ennen joulua hoitaa homma.

Sain ulkoverhouksen koolausta ihan hyvälle alulle perjantaina.

Lauantaina kävin Samulin kanssa sahailemassa autotallin runkopuita määrämittoihin. Saimmekin mukavasti sahattua, eli lähes kaikki puut tuli pätkittyä valmiiksi ja pitkien sivujen puut lovettuakin. Käytännössä alajuoksut ja yläjuoksut jäivät vain pätkimättä ja muutama ikkunan aluspuu. Nyt vain odotellaan sitten, josko kelit sen verran lauhtuisivat, että viitsii hommaa tehdä eteenpäin.

Viikko 50

Tämän viikon alku on mennyt lähinnä tarvikeostoksilla ja kanikoppia rakentaessa. Kelit ovat sen verran kylmenneet, että nyt oli pakko viimeistellä lastemme kaneille lämpökoppi, jota olin aloitellut jo elokuussa. Siispä nostin tarvikkeet jo lauantaina lämpimiin sisätiloihin. Maanantaina kävimme Heljän kanssa maaliostoksilla, eli tarkoitus olisi maalata autotallin otsalaudat ainakin kertaalleen ennen asennusta ja talon smyygilaudat samaten maalattaisiin ennen asennusta. Smyygit tulevat samalla tummanharmaalla, kuin ikkunoiden ulkopuitteet. Muuten ulkoverhous tulee näillä näkymin valkoiseksi.

Tiistaina nikkaroin itse kanikoppia ja Heljä maalasi samalla autotallin otsalautoja. Maalausta varten saimme kätevästi telineen kahdesta trukkilavasta, eli ne vain väliseinärunkoihin kiinni ja laudat raoista läpi. Päivä meni mukavasti, Heljä sai maalauksen tehtyä ja minä sain kanikopin valmiiksi.

Heljä maalasi otsalautoja. Teline toimi hyvin!

Mukavaa hommaa tämä maalaaminen :)

Tällaisen kanikopin nikkaroin, tässä tosin vielä hieman kesken. Kahdelle kanille pitää molemmille olla oma osasto, muuten käyvät toistensa kimppuun... Tämä kanikoppijuttu ei kyllä liity mitenkään itse talon rakentamiseen, mutta piti mainita, jotta ei tule käsitystä, että aika on mennyt peukaloita pyöritellessä :)

Alkuviikosta seurasin säätiedotuksia ja näytti, että torstaina ja perjantaina keli lauhtuisi sen verran (edes alle 15 pakkasasteen), että autotallin runkopystytys voisi onnistua. Keskiviikkona poistelin siis autotallin ympäriltä ja sokkelin päältä lumia, jotta homma sujuisi mahdollisimman jouhevasti. Tällä hetkellä säätiedotus näyttää mukavalta, eli keli lauhtuu alle kymmeneen pakkasasteeseen huomisaamuksi ja pysyy lauhana perjantai-iltaan saakka. Ehkäpä pakkasukko on nyt meidän puolellamme :)

Tässä sääennuste, toivotaan, että pitää kutinsa: