Tekemällä oppii ja väärin tekemällä kaksin verroin

Viime kirjoituksen jälkeen on tapahtunut paljon ja yritän tähän tiivistää oleellisimmat. Pahoittelen pitkää tekstiä ja suurta kuvien joukkoa yhdessä kirjoituksessa. Viimeinen viikko on vaan yllättäen ollut niin hektinen, että ei ole yksinkertaisesti ehtinyt ja jaksanut kirjoittaa. Ohjelma on muodostunut lähinnä siitä, että aamulla linnun laulun aikaan tontille ja illalla auringonlaskun aikaan takaisin. Sunnuntaikin meni autoa hakiessa pohjoisesta, joten ei ehtinyt silloinkaan levätä saati kirjoittaa.

Osa 1. Pohjien teko (26.7. - 4.8.2010)

Pohjat ovat nyt valmiina, valmistuivat itse asiassa vasta eilen. Seitsemän pitkää päivää siinä meni, mutta nyt alkaa olla perustuksia vaille. Tietä ei vielä tehty valmiiksi, vaan levitettiin siihen vain hieman mursketta, jotta kantaa autoja ja saadaan tarvikkeet perille saakka. Tehdään vasta sitten valmiiksi, kun raskain liikenne loppuu, eikä rummut näin mene rikki heti alkuun. Anturoiden aluset on nyt tärytetty, toivottavasti riittävästi. Pientä kommellusta on matkan varrella ollut. Viime torstaina Suomen mitatun historian kuumimpana päivänä (ja taas viikon työläin raksapäivä oli viikon kuumin) huhkimme salaojia talon ympärille. Saatiinkin ne valmiiksi ennen lounasta (tosin hieman myöhäistä) ja lähdin käymään kotona syömässä. Jo matkalla välähti mieleen, että olisi varmaan hyvä jostakin saada taloon vettä ja viemärikin olisi hyvä. Eli unohdimme kaivaa niille kanaalit ja laittaa putket paikoilleen. No ei muuta kuin yksi sivu auki ja lisää harjoitusta.

Tämän  lisäksi teimme alkuun kaivinkonekuljettajan suosituksen mukaan anturan pohjan pelkästä hiekasta. Ahokkaan Seppo kävi yhtenä iltana tontilla ja siinä tuumailtuamme päätimme, että kapillaarikatkon vuoksi vaihdetaan kuitenkin anturan alle sepeli, eli samaa tavaraa, kuin salaojaputkien ympärille. Ja näin itse asiassa perustussuunnitelmassakin sanottiin. Kaiken lisäksi olin vielä vuokrannut aivan liian pienen täryn anturan pohjien täryttämiseen (vain 80 kg) ja Seppo kehoitti vuokraamaan isomman. Otin sitten kerralla riittävän ison, eli 400 kg täryn.

Tekemällä siis oppii ja väärin tekemällä ainakin tuplasti (oikein ja väärin).

Onneksi Ajan-Koneen loistavaan palveluun kuuluu ainakin tämän tyyppisen kaluston veloitukseton kuljetuspalvelu, eikä itse ole tarvinnut kuljetuksista huolehtia. Kaluston kanssa oli pieniä ongelmia, eli ensimmäinen iso täry oli jotenkin rikki, ilmeisesti kansipahvi palanut, jonka vuoksi alkoi pätkimään. Loppujen lopuksi iso täry oli tontilla kaksi vuorokautta, mutta sitä käytettiin yllättäen vain muutama tunti. Hieman paremmalla suunnittelulla olisi voinut säästää yhden vuorokauden vuokran. Sattui vaan niin, että puiden sahautus osui eiliselle, jolloin pohjien teko oli vielä kesken.

Tässä kuvia pohjista tässä vaiheessa:

 Salaojien asennusta. Tässä vaiheessa kaikki oli "valmista". Vain viemäri ja vesijohto puuttui! Tuo sivu kaivettiin sitten auki...

Kiveä kiven perään. Sitä tontilla riitti. Ja riittää edelleen.

Pohjat aika lailla valmiina, anturalaudoitusta vaille. Kuva-arvoitus: Etsi kuvasta teknisen tilan paikka :). Tekniseen tilaan / sen alle on tuotu viemäri, vesijohdon suojaputki, maalämmön keruuputkien suojaputket varmuuden vuoksi, sähkön syöttökaapelin suojaputki ja pari muuta suojaputkea, esim. puhelinkaapelille.




Osa 2. Puiden sahautus (4.8.2010)

Kaiken kiireen keskelle piti tietenkin ottaa vielä puiden sahautus. Eli puutahan kaadettiin tontilta sen verran, että arvelin saavani pihasaunan tarpeet mukavasti ja ylikin. Puiden kaadon ja tilanteen uudelleen arvioinnin jälkeen huomasin, että maallikko ei osaa välttämättä arvioida ihan oikein. Saunan hirsistä jää nimittäin puuttumaan n. 1/3. Siitä huolimatta päätin sahauttaa nyt puut, eli isoimmista saadaan hirsiä ja lopuista muuta saunan tarvepuuta ja muutakin. Vasta sahausaamuna tajusin (rehellisesti sanottuna sahurimme Honkosen Erkki mainitsi), että anturan laudoitustarpeetkin tulevat samalla, eikä tarvitse lähteä erikseen ostamaan.

Kuvittelin, että pohjien teko ei veisi niin kauan ja sovimme sahauspäiväksi tämän viikon keskiviikon. Kuinkas ollakaan, keskiviikkoaamuna vettä tuli kuin aisaa, kun Erkki kaasutti New Holland -traktorillaan pihaan, perässään viimeisen päälle hyvin varusteltu kenttäsirkkeli. Ainakin näin maallikon silmiin tuntui, että vain automaatti-ilmastointi puuttui. Aiemmin pyydetyt talkoomiehet Niemelän Ilpo ja Karjalaisen Jaakko saapuivat juuri, kun Erkki sai sahan viriteltyä valmiiksi päivän konserttia varten. Vettä tuli ensimmäisen kahden tunnin aikana oikein rapsakasti, joten tunnelma oli taattu. Päivän aikana sää kävi monenlaisissa olosuhteissa. Muutama tunti oli välillä oikein helteistä ja päivän lopuksi tuli taas kunnon sade ja ukkonenkin jyrähteli. Pyysin vielä aamulla mukaan soitantoon Laurin Eliaksen, joka saapuikin melkein heti paikalle. Tällä porukalla, eli Erkki kapellimestarina, minä, Ilpo, Jaakko ja Elias puupuhaltimilla sekä Heljä avustavana artistina saimme päivän aikana ison tukkipinon soiteltua vielä isommaksi puutaapeliksi ja pariksi pintakasaksi. Ja kävihän naapurin Heikkikin auttelemassa loppuvaiheessa, kun pääsi töistä. Suuri kiitos talkooporukalle, tämä muistetaan!

Itse kävin päivän aikana aina välillä mukana pohjien teossa, jotta kaikki työ ei jäisi kaivinkonekuljettajalle. Tuomas tosin oli erittäin mukavalla asenteella koko pohjien teon ajan ja huolehti salaojien ja muiden asennuksesta itse, jos minä en ollut juuri silloin saatavilla. Yritin sitten ahkeroida senkin edestä sahalla, jotta muut eivät ihan kieroon katsoisi (taas se on jossakin nojailemassa lapioon...).

Kuvia päivän ajalta:

Päivä alkoi melko kosteana.

Taapelinpohja muodostuu, Jaakko ja Ilpo ahkerina, sateesta huolimatta. Harkkoperustuksen olin tehnyt jo pari päivää aiemmin. Sen jälkeen nuo parrut ja niiden päälle hirret sekä siitä kevyempään päin. Tässä vaiheessa oltiin jo sahattu aika paljon pelkkaa, kun sattui niin huonosti, että hyvät parrupuut olivat pinossa hieman alempana. Lainattiin myös Heikin pinosta pari mäntytukkia parruiksi.

Sahurimme Honkosen Erkki oli tarkkana. Jälki oli erittäin hyvää ja saanto erinomaista!

Aurinko paistoi välillä oikein helteisesti. Tässä vaiheessa taapelikin alkoi jo kasvamaan. Suurimmat hirret olivat TODELLA painavia. Neljään mieheen nostimme ne taapeliin. Taapelin sijoituksessa oli hieman tuuria, sillä yritin tehdä taapelin tuohon sahapöydän viereen, missä kuvassa näkyy maassa puutavaraa. Lopulta oli onni, että taapeli jäi suunniteltua kauemmaksi, nimittäin se oli juuri oikeassa paikassa loppujen lopuksi.

Purukasasta tuli melkoinen. Tässä tilanne toisen sahauspäivän jälkeen, eli torstaina sahasimme Tissarin puut, joita oli lähes samanlainen pino, kuin meillä (minä tosin olin mukana vain osan aikaa). Mikäli tarvitset purua, ota säkki ja lapio mukaan ja käy hakemassa. Kuulemma hyvää esim. kukkapenkissä tai pensaiden alla, kuorikatteen tilalla. Sopii myös kanin, porsaan tai muun lemmikkieläimen kuivikkeeksi.

Taapelinkulma ilta-auringossa. 


Osa 3. Anturan muottien tekoa (5.8.2010)

Kuten aiemmin todettu, anturan muotteihin saimme puutavaraa sahautuksen sivutuotteena. Laskeskelin sahaamisen kuluessa, että vajaasärmäistä lautaa tulee yli tarpeenkin, mutta kun tarkistin laskelmia muotteja tehdessämme, huomasin, että vielä joutuu ostamaan. No, joka tapauksessa sahautuksen hinnasta puolet tuli jo tienattua takaisin pelkillä anturan tarpeilla.

Lähdin siis tontille tänään iltapäivällä tarkoituksena aloitella muottien tekoa. Jeremia lähti kaveriksi ja poika näyttikin kyntensä illan aikana ollen erittäin ahkerasti mukana hommassa. Jeremia hoiti naulojen "kotkaamisen" ja kantoi lautoja ja muotteja kuin isompikin mies! Lisäksi pojalla riitti virtaa niin, että itse jouduin luovuttamaan aiemmin. Kyllä tuli isälle hyvä mieli :)

Tässä vielä kuvia:

Jeremia ja minä työn touhussa. Minulla päällä väärän sponsorin liivi, Pekalta lainattu. Jeremia hoiti siis naulojen "kotkaamisen" kuin isompikin mies!

Muutaman tunnin työn jälki oikean puoleisessa pinossa. Lautatavara uhkaa vaan loppua kesken. Nyt anturamuottia valmiina n. 130 metriä, eli siis talon anturat ja hieman päälle. Vielä pitäisi saada tallille ja kaikille pilareille muotit. Kuvassa näkyy myös kattoa vaille valmis taapeli kauniissa ilta-auringossa. Kyllä se tuntuu mukavalle, kun omalta tontilta saa noin mukavasti puutavaraa. Tosin jos olisin päätynyt pystyrunkoiseen saunaan, tekisin tuosta puutavaran määrästä vaikka kolme saunaa...